This website has been created to provide information about the Finland-Swedish people, their culture and way of life.

Who are the Finland-Swedes?

A linguistic minority in Finland who maintain a strong identity, a distinct subgroup of the Finnish people or a distinct nationality of its own? Welcome to Svenskfinland. These pages feature information about Finland’s minority culture, the Finland-Swedes.

The Finland-Swede’s culture is centuries old and dates from the reign of the Swedish kingdom, through the times of Russian rule, up to its status today as a protected linguistic minority. The Swedish spoken by Finland-Swedes consists of distinct dialects that are understandable by other Swedish speakers and those who speak other Scandinavian languages. The majority of Swedish-speaking Finns are bilingual. Depending on whom you ask, the Finland-Swedes are either an ethnically determined subgroup of Finns or a distinct nationality with its own culture, history and language.

About 275,000 people in mainland Finland have Swedish as their mother tongue, as well as practically the entire population of the Åland islands, meaning that around 5.5% of Finns are Finland-Swedes.

Keitä suomenruotsalaiset ovat?

Vahvalla identiteetillä varustettu suomalainen kielivähemmistö, selkeästi erottuva Suomen kansan alaryhmä vai oma erillinen kansakunta? Tervetuloa Svenskfinland-sivustolle.
Täältä löydät tietoa suomenruotsalaisesta vähemmistökulttuurista.

Tämä vuosisatoja vanha kulttuuri sai alkunsa Ruotsin kuningaskunnan vallan aikana ja kehittyi Venäjän hallitessa. Nykyisin suomenruotsalaiset ovat Suomen virallinen kielivähemmistö. Suomessa puhuttu ruotsin kieli muodostuu erilaisista murteista, joita muutkin pohjoismaalaiset pystyvät ymmärtämään. Suurin osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä. Käsitys suomenruotsalaisuudesta vaihtelee vastaajasta riippuen. Osa pitää heitä Suomessa asuvana ruotsia puhuvana väestöryhmänä, osa erillisenä kansakuntana, jolla on oma kulttuuri, historia ja kieli.

Manner-Suomessa asuu noin 275 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa suomalaista. Kun tähän lisätään lähes koko Ahvenanmaan asukasluku, se tarkoittaa, että suomenruotsalaisia on yhteensä noin 5,5 prosenttia koko kansakunnasta.

Кто такие Финляндские Шведы?

Лингвистическое меньшинство в Финляндии, которое строго соблюдает свою целостность и уникальную индивидуальность. Это особенная субгруппа Финского народа или отдельная независимая национальность? Добро пожаловать к Svenskfinland (Шведо-Финнам). На этих страницах Вы найдёте информацию о Финском культурном меньшинстве, Финляндских Шведах.

Финляндско-Шведская культура насчитывает уже несколько веков существования, и ведёт отсчёт со времён правления Шведского короля, сквозь время правления России и до сегодняшнего дня, когда у него уже есть статус защищённого лингвистического меньшинства. Тот Шведский на котором разговаривает эта группа состоит из двух различных диалектов, которые одинаково понятны другим Шведо-говорящим, так и всем тем, кто как-то владеет Скандинавскими языками. Большинство Шведо-говорящих Финнов свободно владеют двумя языками.

English

Swedish language literature in Finland

By | English | No Comments

Swedish language literature in Finland 

It is well known that Finns love reading – some 22 million books each year in fact. Thus Finland Swedes have ample opportunity to explore the world of literature. With around 11,000 titles in Swedish available at Stockmann’s Academic Bookstore, these make up around 10% of the total number of books on offer.

Finland Swedes have a long history of producing a great number of talented scribes, including national poet Johan Ludvig Runeberg. In more recent years, authors such as Kjell Westö have regularly topped the bestseller lists.

Drawing on history 

The creator of some of the most ubiquitous characters to come out of Finland, Tove Jansson was born in Helsingfors in 1914 to Finland Swede parents. After writing her first Moomin comic as a reaction to the misery of the Second World War, she quickly became the most read author in Finland. With tales of this family of trolls covering nine books, five picture books, a cartoon series and a comic strip, her legacy lives on and her canon has been translated into 33 languages – second only to that of The Kalevala.

Lucia Festival

By | Did you know, English | No Comments
Lucia Festival 

Saint Lucia’s Day is celebrated every year on 13 December by Finland Swedes around the country. In Helsinki, the crowning of the Lucia Maiden takes place at the Helsinki Cathedral, leading the Festival of Light in a parade through the city.

Crayfish party

By | Did you know, English | No Comments
Crayfish party 

Celebrated around Finland in late August and September, these relaxed and informal events are originally a Swedish tradition imported here by Finland Swedes. With a combination of several schnapps and a party hat, songs are sung all night, with the noisy consumption of crayfish signalling that summer time is drawing to a close.

Suomeksi

Politiikka

By | Suomeksi | No Comments

Politiikka

Suomenruotsalaiset ovat pieni, mutta aktiivinen joukko ihmisiä, jotka ovat aina etsineet keinoja pitää kiinni kulttuuri-identiteetistään ja yhteiskuntataloudellisista eduistaan. Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) on Suomen ainoa täysin ruotsinkielinen puolue. Suomen vanhimpiin kuuluva, pääpainoisesti liberaali puolue perustettiin vuonna 1906. Puolueohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota ruotsin kielen aseman säilyttämiseen Suomen toisena virallisena kielenä.

Vaikka RKP onkin ainoa ruotsinkielinen puolue, muissakin puolueissa on ollut ja on edelleen suomenruotsalaisia kansanedustajia, joille ruotsin kielen asema on tärkeä. Karl-August Fagerholm (1901–1984) oli eduskunnan puhemies ja kolmesti Suomen pääministeri. Hän oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) johtavia hahmoja.

Suomen eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa. RKP:llä on yhdeksän kansanedustajaa ja Ahvenanmaan vaalipiirillä yksi. He muodostavat ruotsinkielisen eduskuntaryhmän. Ahvenanmaan kansanedustajan poliittinen kanta on erilainen kuin RKP:llä. Ahvenanmaan edustaja valitsee jokaisen eduskuntavaalin jälkeen minkä puolueen kannalle asettuu. Ahvenanmaalla on eri puolueet kuin manner-Suomessa. Vaikka ahvenanmaalainen kansanedustaja asettuukin eduskunnassa usein RKP:n kannalle, se on vapaa liittoutumaan minkä tahansa eduskuntapuolueen kanssa.

Ruotsinkielinen media Suomessa

By | Suomeksi | No Comments

Ruotsinkielinen media Suomessa

Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla ilmestyvät ruotsinkieliset sanoma- ja aikauslehdet sekä radio- ja televisio-ohjelmat ovat mielenkiintoinen kurkistusaukko suomenruotsalaiseen kulttuuriin.

Suomen ensimmäinen sanomalehti oli Aurora-seuran julkaisema ruotsinkielinen Åbo Tidningar. Se ilmestyi Turussa vuonna 1771. Suomen ruotsinkielinen media on kasvanut näistä vaatimattomista lähtökohdista paljon, ja kattaa nyt kaikki viestinnän muodot.

Mihin ruotsinkielistä mediaa sitten Suomessa tarvitaan? Onko sen olemassaololla oikeasti merkitystä? Suositun Papper -nuorisolehden päätoimittaja Jeanette Öhmanin mukaan on. “Suomenruotsalaiset eivät ole yhtenäinen paketti. Eteläsuomalaiset osaavat sekä suomea että ruotsia. Mutta Pohjanmaalla ja Vaasassa ruotsin kielen merkitys kasvaa. Siellä voi viettää koko elämänsä puhumatta juuri ollenkaan suomea.”

Ruotsinkieliset suomalaiset voivat seurata kaikkia viestimiä äidinkielellään. Tästä pitävät huolen nykyisin HBL:nä tunnettu valtakunnallinen sanomalehti Hufvudstadsbladet , alueellinen Vasabladet , radiokanavat Vega ja Extrem, YLE FST5 ja muut ruotsinkieliset televisiokanavat.

YLE:n ruotsinkieliseen tarjontaan voit tutustua sivuilla www.svenska.yle.fi. Sieltä löydät myös tuoreimmat uutiset, blogeja ja muuta mielenkiintoista asiaa ruotsiksi.

Sanomalehdet ja painettu media

Suomessa luetaan eniten sanomalehtiä asukasta kohden EU:ssa. Koko maailmassa sanomalehtiä luetaan eniten Japanissa ja Norjassa, mutta Suomi on hyvällä kolmossijalla.

Ei siis ole ihme, että ruotsinkieliselle vähemmistölle ilmestyy täällä päivittäin huomattavasti enemmän paikallisia sanomalehtiä kuin millekään muulle kielivähemmistölle maailmassa.

Suomessa ilmestyy 13 ruotsinkielistä sanomalehteä. Päivittäin ilmestyvä Hufvudstadsbladet on niistä suosituin. Sen levikki on noin 51 000. Länsi-Suomessa sijaitsevan Pohjanmaan ruotsinkielistä väestöä palvelee toiseksi suurin sanomalehti Vasabladet. Näiden lisäksi ilmestyy lukuisia ruotsinkielisiä paikallislehtiä, kuten arvostettu Åbo Underrättelser , joka on vanhin Suomessa edelleen ilmestyvä sanomalehti.

Punertavaa mustetta 

Ny Tid (Uusi Aika) on ruotsinkielinen vasemmistopainotteinen viikkolehti. Jutut käsittelevät kulttuuria ja politiikkaa. Vuonna 1944 perustetulla lehdellä on joukko uskollisia tilaajia. Levikki on noin 2000.

“Lukijamme ovat 19-90 -vuotiaita ja taustoiltaan hyvin erilaisia”, päätoimittaja Nora Hämäläinen kertoo. “Useimmat ovat hyvin koulutettuja ja keskiluokkaisia, kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä.”

Vasemmistopainotteinen lehti tarjoaa asioihin erilaisen näkökulman kuin Suomen suurin ruotsinkielinen puolue RKP. Juttuja lehteen kirjoittavat freelancerit ja muut asiantuntijat. Ny Tid järjestää myös keskusteluryhmiä, tapaamisia ja seminaareja.

“Vasemmistolaiselle keskustelulle on vähän kanavia”, Hämäläinen lisää. “Tämä on vaihtoehtoinen paikka yhteiskunnalliselle keskustelulle.”

www.nytid.fi

Radio 

Yleisradiolla eli YLE:llä on kaksi Suomen suosituinta ruotsinkielistä radioasemaa, Radio Vega ja Radio X3M.

YLE Radio Vega 

Radio Vega on valtakunnallinen, viiden paikallistoimiston voimin toimiva radiokanava. Ohjelmistossa on uutisia, alueellista tietoa, kulttuuria, keskusteluohjelmia ja musiikkia ruotsiksi. Kanavan musiikkitarjonta painottuu suomenruotsalaiseen musiikkiin. Lajit vaihtelevat klassisesta jazziin ja popista folkiin.

www.svenska.yle.fi/vega

Radio X3M 

Radio Extrem (X3M) on nuorille aikuisille vuonna 1997 lanseerattu radiokanava. Radio Extrem soittaa sekä tuoreita listahittejä että menneiden aikojen klassikoita. Kanava järjestää myös erilaisia tapahtumia ja antaa menovinkkejä. X3M:n nettisivuilla toimii aktiivinen nettiyhteisö, joka jakaa ajankohtaista tietoa ja mielipiteitä blogeissa ja keskustelufoorumeilla.

www.yle.fi/extrem

Televisio

Useat ruotsalaiset tv-kanavat näkyvät suuressa osassa ruotsinkielistä Suomea. Tästä huolimatta suosituin ruotsinkielinen kanava on suomenruotsalaisille suunnattu YLE FST5. Myös jotkut paikalliset kaapeli-tv-yhtiöt välittävät ruotsinkielistä ohjelmaa.

FST5 (Finlands Svenska Television) 

FST on lyhenne ruotsin kielen sanoista Suomen ruotsinkielinen televisio. Kanava lähettää uutisia, elokuvia, lasten- ja nuorten ohjelmia, dokumentteja sekä ajankohtaisohjelmia. Urheilua ja kulttuuria näytetään myös paljon. Kanava on suunnattu suomenruotsalaisille, mutta suurin osa ohjelmista tekstitetään suomeksi. Näin yleisö ei rajoitu ainoastaan ruotsinkielisiin.

www.svenska.yle.fi/fst5

Ruotsin opiskelu median avulla

Helsinki Times in tuoreen kyselyn mukaan 70% Suomessa asuvasta vieraskielisestä väestöstä uskoi ruotsin olevan suomea helpompi kieli oppia. Kun avaat ruotsinkielisen sanomalehden tai valitset televisiosta tai radiosta ruotsinkielisen kanavan olet askelen lähempänä kykyä kommunikoida Suomen toisella virallisella kielellä.

Media Ahvenanmaalla 

Ahvenanmaa on Suomen ja Ruotsin välissä sijaitseva saariryhmä. Siellä asuu 9 prosenttia Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Maakunnan 28 000 asukasta palvelee oma paikallinen media. Ahvenanmaalainen sanomalehti Ålandstidningen ilmestyy kuudesti viikossa. TV Åland on yksityinen televisiokanava, jonka lähetykset näkyvät koko Ahvenanmaalla.

www.alandstidningen.ax

www.tv.ax

HBL
Suomen suurimman ruotsinkielisen lehden, Hufvudstadsbladetin eli HBL:n nimi tarkoittaa pääkaupungin sanomalehteä. Vuonna 1864 perustettua lehteä kutsutaan tuttavallisemmin lempinimillä “Husis” tai “Höbla”. Levikiltään se on Suomen kymmenenneksi suurin sanomalehti. Tabloid-muodossa ilmestyvän lehden ulkoasu palkittiin European Newspaper Award -palkinnolla vuonna 2006 . Se voitti paikallislehdille tarkoitetun sarjan.

Vasabladet
Vasabladet eli VBL on yksi kolmesta tärkeimmästä Suomessa päivittäin julkaistavasta ruotsinkielisestä sanomalehdestä. Sen levikki on noin 25 000 ja kattaa Vaasan ja Pohjanmaan alueet läntisessä Suomessa. Vasabladet on Suomen toiseksi suurin ruotsinkielinen sanomalehti. Se on myös toiseksi vanhin maassa edelleen ilmestyvä sanomalehti.

Alueelliset sanomalehdet
Eri puolilla maata sijaitseviin suomenruotsalaisiin koteihin jaetaan myös useita pienempiä sanomalehtiä.

Österbottens Tidning eli ÖT on Suomen kolmanneksi suurin ruotsinkielinen sanomalehti. Päivittäin ilmestyvän lehden levikki on noin 16 000 ja kattaa ruotsinkielisen Pohjanmaan.

Borgåbladet on Porvoossa kuudesti viikossa ilmestyvä lehti. Lehden päivittäislevikki on noin 8 000 kappaletta. Porvoo on Helsingistä 50 km itään sijaitseva pieni kaupunki.

Västra Nyland eli Västis on Länsi-Suomessa kuudesti viikossa ilmestyvä sanomalehti. Levikkialue kattaa Hangon ja sitä ympäröivät alueet. Levikki on noin 11 000.

Åbo Underrättelser ilmestyy Turun seudulla viidesti viikossa. Turussa vuonna 1823 perustetun lehden levikki on 7 500.