admin

Elokuva

By | Suomeksi | No Comments

Elokuva

Rainojen ruotsalaiset 

Menneiden aikojen merkittäviä suomenruotsalaisia elokuvantekijöitä ja näyttelijöitä ovat olleet sellaiset suuruudet kuin Åke Lindman ja Jörn Donner. Tuoreempia tuttavuuksia on Klaus Härö, jonka elokuvat ovat herättäneet maailmalla huomiota. Postia pappiJaakobille on porvoolaisen elokuvantekijän kolmas Suomen Oscar-ehdokas.

Tekstitys toisella kotimaisella 

Mitä sanoisi ruotsinkielinen Harry Potter? Suomessa teatterilevityksessä olevat elokuvat tekstitetään aina toisella kotimaisella kielellä. Voit siis harjoitella kielitaitoasi lukemalla mitä valkokankaan sankarit sanovat ruotsiksi.

Klubbailu

By | Suomeksi | No Comments

Klubbailua suomenruotsalaisittain

Suomenruotsalaisten muusikoiden merkittävä rooli ei tosiaan rajoitu historiaan. Monilla nykyartisteilla on ruotsinkielinen tausta. Glenn Grip eli DJ Physics on syntyperäinen helsinkiläinen, joka katsoo nivoutuneensa osaksi suomalaista klubiskeneä mutta olevansa silti ylpeä suomenruotsalaisista juuristaan.

“Aloitin dj:n työt 1990-luvun lopulla”, hän kertoo. “Ensimmäiset illat esiinnyin yhdessä Nick Furyn tapaisten tyyppien kanssa Original Jungle Riddims -illoissa . Furykin on suomenruotsalainen. Drum’n’bass -iltojen jälkeen tein kertaluonteisia keikkoja. Nykyisin vedän Beatniks-iltoja. Siellä esiintyvät niin brittiläiset dj:t kuin Suomen parhaat kyvyt”.

Physics uskoo, että kuten muuallakin maailmassa, Helsingin musiikki- ja klubikenttä kehittyy jatkuvasti. “Vuosien varrella on tapahtunut isoja muutoksia. Enää ei puhuta niinkään eri genreistä. Ihmiset tykkäävät eri tyylejä sisältävistä miksauksista. Olen myös huomannut, että klubbaajat ovat nuorentuneet ja olen itse vanhentunut!”

Physics arvostaa suomenruotsalaista taustaansa samaan tapaan kuin monet ikätoverinsa: “Mielestäni suomenruotsalaiset ovat sulautuneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. Totta kai perinteissä ja musiikissa on eroja, muttei sillä ole pidemmän päälle merkitystä. Olen toki ylpeä juuristani ja haluan kannustaa muitakin suomenruotsalaisnuoria elektronisen musiikin pariin.”

Musiikki

By | Suomeksi | No Comments

Musiikki

Musiikillinen kenttä

Suomenruotsalaisia muusikoita löytyy kaikista musiikin lajeista. Suomenruotsalaisen musiikin merkittävin hahmo on varmastikin Finlandia -hymnin säveltänyt Jean Sibelius. Seitsemän sinfoniaa ja useita muita teoksia säveltäneen Sibeliuksen musiikilla on ollut merkittävä rooli suomalaisen identiteetin muodostumisessa.

Tuoreempia soundeja kaipaavan kannattaa tutustua Kim Heroldin ja nuorten vaasalaisrokkarien, Sturm und Drangin, tarjontaan. Kannattaa myös käydä Korjaamo-kulttuuritehtaan Svenska Talande Klubbenilla Töölössä. Radio X3M -nettiradion sivuilta löydät kaupunginalueesi parhaat menovinkit.

www.yle.fi/extrem

Teatteri

By | Suomeksi | No Comments

Teatteri

Roolista rooliin

Helsingistä löytyy teattereita laidasta laitaan. Ruotsinkielisen Lilla Teaternin esitystä seuraamalla edessä on varmasti onnistunut ilta. Teatteri perustettiin vuonna 1940, kun kaksi Svenska Teaternin näyttelijää halusi aloittaa oman toiminnan. Teatterinjohtaja Pekka Strang sekä ohjaa esityksiä että näyttelee itse.

“Keskikokoisessa teatterissamme on 270 paikkaa”, teatterinjohtaja kertoo. “Arkkitehtuuri palvelee näyttelijöitä erinomaisesti. Katsomo on lähellä lavaa, joten näyttelijät voivat sekä nähdä yleisön että tuntea heidän läsnäolonsa.”

Lilla Teatern on kuulunut vuodesta 2005 Helsingin kaupunginteatteriin. Sen tavoitteena on tuottaa laadukkaita ruotsinkielisiä näytelmiä. Moni suomenruotsalainen kirjailija onkin nähnyt teostensa ensiesityksen tämän teatterin lavalla.

Esitysten ohjaaminen on rankkaa työtä. Jaksaako Strang vielä itse innostua näyttelemisestä? “Kyllä veri vetää edelleen näyttämölle”, hän naurahtaa. “Nyt minulla on 120 esitystä vuodessa. Tavoitelukuni on 75.”

Näyttelemisen palo ei ole sammunut. “Lavalla on hauskaa”, hän hihkaisee.

www.lillateatern.fi

Kansallinen symboli

Helsingin sydämessä sijaitseva Svenska Teatern (Ruotsalainen teatteri) oli kaupungin ensimmäinen teatterirakennus. Vuonna 1827 käyttöön vihityssä ruotsinkielisessä teatterissa on kaksi näyttämöä. Suuremman näyttämön katsomoon mahtuu 750 henkeä, pienempään 127 henkeä. Rakennuksessa sijaitsi ennen myös teatterikoulu. Arvostettujen arkkitehtien Eero Saarisen ja Jarl Eklandin vuonna 1935 tekemien laajennustöiden jälkeen teatterin vaikuttava julkisivu on pysynyt ennallaan. Teatteri on kulttuurihistoriallisesti tärkeä maamerkki Helsingissä.

www.svenskateatern.fi

Kirjallisuus

By | Suomeksi | No Comments

Kirjallisuus

Ruotsinkielinen kirjallisuus Suomessa

Suomalaiset ovat tunnetusti lukijakansaa. Maassa luetaan noin 22 000 miljoonaa kirjaa joka vuosi. Niinpä suomenruotsalaisilla on yllin kyllin tilaa seikkailla kirjallisuuden maailmassa. Stockmannin Akateemisessa Kirjakaupassa on myynnissä noin 11 000 ruotsinkielistä kirjaa. Määrä on noin 10 % kirjakaupan koko valikoimasta.

Arvostettujen suomenruotsalaisten kirjailijoiden lista on pitkä. Kärkikaartia edustaa Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg. Tuoreempien nimien joukossa on Kjell Westö, jonka kirjat löytyvät säännöllisesti bestseller-listoilta.

Kirjallinen menestystarina

“Kirjoitan, koska haluan tutkia asioita”, kirjailija Monika Fagerholm toteaa. Häntä on kiitelty niin kirjoitustyylistä kuin paikallisten maneereiden ja kirjallisten viitteiden sisällyttämisestä teoksiinsa. Fagerholm on sekä Suomessa että ulkomailla arvostettu kirjailija. Lukuisten palkintojen joukossa on muun muassa ruotsalaisen kirjallisuuden säätiön palkinto. Hän on ollut myös Finlandia-palkintoehdokas.

“Kirjoitan kaikenlaista kaikkialla”, hän jatkaa. “Työn kuvaan kuuluu olla kiinnostunut kaikesta.” Fagerholm hyödyntää kirjoissaan asuinseutunsa rannikkomaisemaa ja kuvaa suomalaista maisemaa elävästi.

Fagerholmin vuonna 2005 ilmestynyt teos Den amerikanska flickan ( Amerikkalainen tyttö) ilmestyy pian englanniksi. Miltä tuntuu, kun oma kirja käännetään vieraalle kielelle?

“Se on jännittävä bonus. Kun kirja käännetään, alkuperäisteoksesta katoaa aina jotain. Mutta tilalle saattaa tulla jotain hyvää. On hienoa nähdä lukijakunnan kasvavan.”

Fagerholmin neuvo lupaaville kirjailijanaluille kuuluu: “Kirjoita pois. Ei se ole niin iso asia. Jos tunnet kirjoittamisen paloa, sen kun kirjoitat vain.”

Literature

By | English | No Comments

Swedish language literature in Finland

It is well known that Finns love reading – some 22 million books each year in fact. Thus Finland Swedes have ample opportunity to explore the world of literature. With around 11,000 titles in Swedish available at Stockmann’s Academic Bookstore, these make up around 10% of the total number of books on offer.

Finland Swedes have a long history of producing a great number of talented scribes, including national poet Johan Ludvig Runeberg. In more recent years, authors such as Kjell Westö have regularly topped the bestseller lists.

Drawing on history

The creator of some of the most ubiquitous characters to come out of Finland, Tove Jansson was born in Helsingfors in 1914 to Finland Swede parents. After writing her first Moomin comic as a reaction to the misery of the Second World War, she quickly became the most read author in Finland. With tales of this family of trolls covering nine books, five picture books, a cartoon series and a comic strip, her legacy lives on and her canon has been translated into 33 languages – second only to that of The Kalevala.

Theatre

By | English | No Comments

THEATRE

In keeping with the rich variety of theatre available in Helsingfors, one of the most enjoyable nights out in the city can be found by attending a Swedish – language performance at Lilla Teatern. Originally founded in 1940 by two actors from the Swedish Theatre that were looking to set up something for themselves, theatre director Pekka Strang currently conducts the performances both on and off stage.

“There are 270 seats, so it is a medium-sized theatre,” he explains. “The architecture is excellent for actors. The audience is very close and the actors can feel and see them.”

Under the banner of Helsinki City Theatre since 2005, the mission is to produce Swedish-speaking theatre, with many Finnish-Swedish writers having enjoyed premieres of their work on this stage.

For all of the hard work that goes into overseeing the variety of performances on offer, one wonders if Strang still has the time to flex his acting muscles. “Sometimes I can’t resist getting on stage,” he laughs. “I’m trying to get down from 120 to 75 performances a year.”

And why provide such theatrics?
“Fun is the main reason!”

A national icon

Located in the heart of Helsingfors, Svenska Teatern, or the Swedish Theatre, was the first national stage of Finland, completed in 1827. The theatre boasts two stages, with a capacity of 750 and 127, respectively. It also houses a theatre school. After a renovation by renowned architects Eero Saarinen and Jarl Ekland in 1935, the stunning facade remains as it stands today, an important landmark in Helsingfors’ artistic history.

Music

By | English | No Comments

The music scene

Finland Swedes are represented across all styles of music. Perhaps the most towering figure in their history is that of Jean Sibelius, the famed composer of Finlandia . Over the course of seven symphonies and numerous other compositions, his music is seen as being integral in the formation of the Finnish identity.

For those seeking more recent sounds, be sure to check out the music of Kim Herold or the young rockers Sturm und Drang from Vasa, and pay a visit to the monthly alternative club Svenska Talande Klubben at Tölö’s Korjaamo. The Radio X3M website is also a really useful way to find out more about what’s happening in your neighbourhood.

www.yle.fi/extrem

Movies

By | English | No Comments

Celluloid Swedes (MOVIES)

Notable Finland Swedes in the past have included filmmakers and actors such as Åke Lindman and Jörn Donner. More recently, the work of Klaus Härö is making the world sit up and pay attention. Letters to Father Jacob is the Borgå native’s third film to be chosen as Finland’s entry into the best Foreign Film category at the Academy Awards.

Clubbing the Finland Swede way

By | English | No Comments

Clubbing the Finland Swede way

Finland Swedes have not only had an influential role to play in times gone by. Many younger artists and musicians hail from Swedish-speaking backgrounds as well. Helsingfors-born Glenn Grip, a.k.a. DJ Physics, is one of a growing number of Finland Swedes who consider themselves fully integrated into the Finnish club scene, yet remaining proud of their roots.

“I pretty much started out in the late 1990s,” he says. “The first nights I did were together with people like Nick Fury, who also has a Finland-Swedish background, and the Original Jungle Riddims nights in Helsinki. After a series of drum and bass parties I have been doing several one-off promotions and these days I run a night called Beatniks, where we bring over DJs on regular basis from the UK as well as showcasing the best in Finnish talent.”

Like everywhere, the music and club scene in Helsingfors is constantly evolving, believes Physics. “I feel there has been quite a big development. It’s not so much about genres anymore; it’s more a mixture of everything that seems to be popular. Also the fact that I’m getting older and the clubbers are getting younger has come to my attention!”

Like many young Finland Swedes, for Physics this aspect of his history still holds some personal relevance. “I think Finland Swedes are very well integrated into Finnish society,” he argues. “Of course there are some differences in culture when it comes to traditions and music, but I don’t think the fact I am a Finland Swede has affected me much at the end of the day. However I am proud of my heritage and I hope I can encourage other young Finland Swedes to get involved in electronic music.”