Tiesitkö että

Hyödyllisiä lauseita

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Hyödyllisiä lauseita

SwedishSuomi

“Hej” “Hei”

“Hur gå det?” “Miten menee?”

“Kan jag få en öl, tack” “Saanko oluen, kiitos”

“Fan också!” “Hemmetti!”

“Var finns sjukhuset någonstans?” “Missä on sairaala?”

“Det finns inget dåligt väder, bara dåliga kläder” “Ei ole kamalaa säätä, on vain kamalia vaatteita.”

”Jag hoppas att Finland vinner över Sverige i ishockey.” ”Toivottavasti Suomi voittaa Ruotsin jääkiekossa.”

Varo näitä ansoja!

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Varo näitä ansoja!

Ruotsi
aktuell
annonsera
biljon
fabrik
full
motion
recept
svamp
vrist
Muistuttaa
actual
announce
billion
fabric
full
motion
receipt
swamp
wrist
Suomi
nykyinen
mainostaa
triljoona
tehdas
kännissä
kunto8illa
lääkeresepti
sieni
nilkka

Kaksi kadunnimeä

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Kaksi kadunnimeä

Suomen perustuslain mukaan maa on kaksikielinen. Paikallisella tasolla kansalaisen oikeus asioida viranomaisten kanssa äidinkielellään toteutuu kunnissa, joissa vähemmistökielen puhujia on vähintään 8 prosenttia. Näissä kunnissa ja kaupungeissa katukyltit ovat sekä ruotsiksi että suomeksi. Kielten järjestys kylteissä riippuu siitä, kumman kielen puhujia kunnassa on enemmän.

Tunnettuja suomenruotsalaisia

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments

Tunnettuja suomenruotsalaisia
Marcus Grönholm – ralliautoilija

Akseli Gallen-Kallela – taidemaalari

Tove Jansson – Muumi-hahmojen luoja

Gustaf Mannerheim – Marsalkka ja Suomen presidentti

Johan Ludvig Runeberg – kirjailija ja Suomen kansallisrunoilija

Helene Schjerfbeck – taidemaalari

Jean Sibelius – säveltäjä

Georg Henrik von Wright – filosofi

Prosenttilukuja

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Suomenruotsalaisia koskevia prosenttilukuja 

9 % suomenruotsalaisista asuu Ahvenanmaalla; 6 % suomenruotsalaisista asuu Manner-Suomen virallisesti ruotsinkielisiksi julistetuissa kunnissa, kuten Korsnäsissä, Närpiössä tai Larsmossa; 35 % suomenruotsalaisista asuu virallisesti kaksikielisissä kaupungeissa tai kunnissa, joissa valtakieli on ruotsi; 44 % suomenruotsalaisista asuu virallisesti kaksikielisissä kaupungeissa tai kunnissa, joissa valtakieli on suomi; 6% suomenruotsalaisista asuu virallisesti suomenkielisiksi julistetuissa kaupungeissa tai kunnissa.

Äidinkieli

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Tiesitkö, että…?

Ruotsia puhuu äidinkielenään noin 10 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Se on virallinen kieli Ruotsissa ja Suomessa ja sitä puhutaan myös tietyillä alueilla Virossa ja Ukrainassa.

Manner-Suomessa ruotsia puhuu äidinkielenään noin 275 000 ihmistä. Ahvenanmaalla ruotsin kielen puhujia on 25 000.

Ruotsin, norjan ja tanskan kielet muistuttavat kovasti toisiaan ja niiden puhujat ymmärtävätkin jossain määrin toisiaan.

Ensimmäisten ruotsinkielisten on arveltu saapuneen Suomeen ensimmäisen ruotsalaisen ristiretken aikaan, vuoden 1150 tienoilla.

Helsinki (eli Helsingfors ruotsiksi) on saanut nimensä Ruotsin Hälsinglandista keskiajalla saapuneiden uudisasukkaiden mukaan.

Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) on Suomen suurin ruotsinkielinen poliittinen puolue. Se kuvaa suomenruotsalaisia ihmisiksi, jotka “ilmaisevat suomalaista identiteettiään ruotsin kielellä”.

Lucia-juhla

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Tiesitkö, että…? 

Suomessa on läpi vuoden juhlapäiviä, joiden alkuperä on suomenruotsalaisessa kulttuurissa.

Lucia-juhla

Suomenruotsalaiset juhlivat Lucian päivää 13. joulukuuta. Helsingin Tuomiokirkossa kruunataan Lucia-neito. Hän johtaa kaupungin läpi kulkevaa Lucia-kulkuetta.

Silakkamarkkinat

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Tiesitkö, että…? 

Suomessa on läpi vuoden juhlapäiviä, joiden alkuperä on suomenruotsalaisessa kulttuurissa.

Silakkamarkkinat 

Viikon pituiset silakkamarkkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1743, kun suomenruotsalaiset kalastajat saapuivat Helsingin kauppatorille. Joka vuoden lokakuussa kävijät pääsevät maistelemaan eri tavoin säilöttyjä ja marinoituja sillejä, kalatuotteita ja muita makunystyröitä hiveleviä erikoisuuksia. Markkinoita valvoo valpas juhlatuomaristo.

Rapujuhlat

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Tiesitkö, että…? 

Suomessa on läpi vuoden juhlapäiviä, joiden alkuperä on suomenruotsalaisessa kulttuurissa.

Rapujuhlat 

Rapujuhlat ovat rento ja epämuodollinen Ruotsista Suomeen tullut perinne. Elokuun lopulla ja syyskuussa suomenruotsalaiset pukevat päähänsä paperihatut ja kokoontuvat snapsien ääreen laulamaan juomalauluja läpi yön. Raikuvat rapujuhlat ovat merkki kesän päättymisestä.