languages  
iiiiiiiiiiiiiihedder
   


Keitä suomenruotsalaiset ovat?

Suomeen on tullut ruotsia puhuvia ihmisiä jo satoja vuosia sitten, kauan ennen maan itsenäistymistä. Nykyinen Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa keskiajalta vuoteen 1809 saakka. Suomen ja Ruotsin yhteiselo päättyi Napoleonin sotiin. Napoleon vaati Venäjää painostamaan Ruotsia liittymään taisteluun Britanniaa vastaan. Venäjän tsaari Aleksanteri I teki näin valtaamalla Suomen.

Ruotsi oli hallinnon, oikeuslaitoksen ja opetuksen kieli aina 1800-luvun loppupuolelle, jolloin suomi nousi viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Suomen itsenäistymiseen mennessä vuonna 1917 suomen kieli oli noussut vallitsevaksi kieleksi.

"Ruotsin valtakunta laajensi 1100-luvulla alueitaan itään," Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti Charlotta Wulff selittää. "Suomeen saapui ruotsalaisia hallintoviranomaisia. Ruotsista tuli hallinnon kieli, mikä tietysti vaikutti kansaan. Uuden ajan alussa suomenkielisiltä alueilta kotoisin oleva papisto oppi ruotsia opinnoissaan.

Ruotsin maantieteellinen sijainti on aina vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. "Ruotsi oli hallinnon kieli 1800-luvun loppupuolelle saakka. Yläluokan kieli se oli vielä kauemmin. Niinpä yhteiskunnan kerma esitteli itsensä mieluummin ruotsin- kuin suomenkielisinä, olipa heidän todellinen taustansa mikä hyvänsä", Wolff sanoo. Hän huomauttaa myös suomenruotsalaisuuden olevan melko uusi käsite. "Suomenruotsalaisuudesta on puhuttu vasta 100 vuotta. Kaksikielisyys ja modernin suomalaisen kulttuurin länsimaistuminen ovat mielestäni positiivinen seuraus historiallisista siteistä Ruotsiin ja Skandinaviaan. Tämä unohdetaan valitettavan usein."

Ruotsinkieliset alueet

Suomessa on kolme merkittävää ruotsinkielistä aluetta. Uusimaa kattaa maan etelärannikon lounaassa olevasta Hangosta idässä sijaitsevaan Loviisaan. Uudellamaalla sijaitsee myös maan pääkaupunki Helsinki, jossa suurin osa suomenruotsalaisista asuu. Kaupungissa asuu 30 000 suomenruotsalaista, mikä on noin 6 prosenttia sen asukasluvusta. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi.

Helsingin ja Turun välimaastossa sijaitseva Tammisaari on Etelä-Suomen suurin kaupunki, jossa selviää helposti pelkällä ruotsin kielellä. Myös Helsingin itäpuolella sijaitsevassa Porvoossa kuulee paljon ruotsia. Kaupungin väestöstä 35 prosenttia on ruotsinkielisiä. Siellä sijaitsee myös Porvoon hiippakunta, johon Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliset seurakunnat kuuluvat.

Turku on Suomen entinen pääkaupunki ja maan toiseksi suurin kaupunki. Turunmaalla asuu paljon ruotsinkielistä väestöä. Alue kattaa sekä Turun kaupungin että sen lounaaseen levittäytyvän saariston. Turun kaupungin asukkaista noin 6 prosenttia on ruotsinkielisiä. Kaupungissa sijaitseva Åbo Akademi on maailman ainoa suomenruotsalainen yliopisto. Pääosa Turun saariston asukkaista on ruotsinkielisiä.

Ylempänä rannikolla sijaitsee Pohjanmaa, jonka suurin kaupunki on Vaasa. Alueen muita tärkeitä paikalliskeskuksia ovat Pietarsaari, Kokkola, Kristiinankaupunki ja Uusikaarlepyy. Pohjanmaalla sijaitsee myös Närpiö, jonka murretta muaalta kotoisin olevien ruotsinkielisten on hankala ymmärtää.

“Maantieteellisessä ja kaupallisessa mielessä nuo Suomen osat ovat aina olleet luonnollinen jatke Ruotsin saaristolle ja Itämeren kauppareiteille. Riippumatta siitä millaisia ihmisiä alueilla on asunut ja mitä kieltä he ovat puhuneet” Wolff selittää.

“Nykyisen Itä-Ruotsin ja Lounais-Suomen väliset kauppareitit muodostuivat varhain, jo vuosisatoja ennen kuin ruotsalaiset siirtokunnat asettuivat Etelä-Suomeen. Ruotsin valtakunnan itäisen ja läntisen osan välinen kaupankäynti ja merireitit vaikuttivat tietysti Suomen rannikolle asettuneen väestön kieleen. Rannikkoseudun maanviljelijät ja kalastajat puhuvat edelleen ruotsia, koska heillä ei ole ollut mitään tarvetta luopua kielestään. Rannikko on ruotsinkielisten paratiisi."

 

 

 

 


Tiesitkö, että...?

Ruotsia puhuu äidinkielenään noin 5,5 prosenttia suomalaisista, eli 275 000 henkilöä.

Kunta julistetaan virallisesti kaksikieliseksi, jos 8 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia.

Ahvenamaalla asuu 27 700 henkilöä, eli 0,5 prosenttia Suomen väkiluvusta.

Suomessa voi rekisteröidä äidinkielekseen joko suomen- tai ruotsinkielen, mutta ei molempia.

Suomenruotsalaisia koskevia prosenttilukuja

9 % suomenruotsalaisista asuu Ahvenanmaalla; 6 % suomenruotsalaisista asuu Manner-Suomen virallisesti ruotsinkielisiksi julistetuissa kunnissa, kuten Korsnäsissä, Närpiössä tai Larsmossa; 35 % suomenruotsalaisista asuu virallisesti kaksikielisissä kaupungeissa tai kunnissa, joissa valtakieli on ruotsi; 44 % suomenruotsalaisista asuu virallisesti kaksikielisissä kaupungeissa tai kunnissa, joissa valtakieli on suomi; 6% suomenruotsalaisista asuu virallisesti suomenkielisiksi julistetuissa kaupungeissa tai kunnissa.



Tunnettuja suomenruotsalaisia


Marcus Grönholm ralliautoilija

Akseli Gallen-Kallela taidemaalari

Tove Jansson Muumi-hahmojen luoja

Gustaf Mannerheim Marsalkka ja Suomen presidentti

Johan Ludvig Runeberg kirjailija ja Suomen kansallisrunoilija

Helene Schjerfbeck taidemaalari

Jean Sibelius säveltäjä

Georg Henrik von Wright filosofi

projekt
  fotermid