Kielen opetus

By March 15, 2016 Suomeksi No Comments

Ruotsin kielen opetus

Pakollinen kouluopetus on Suomessa ilmaista. Se aloitetaan seitsemänvuotiaana ja kestää yhdeksän vuotta. Koulujärjestelmä on samanlainen Suomen ruotsinkielisillä alueilla.

Suomessa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja. Ruotsinkielisissä kouluissa opetus on ruotsiksi ja suurin osa opettajista puhuu sitä myös äidinkielenään. Näissä kouluissa suomea opetetaan pakollisena vieraana kielenä. Sama pätee toisinpäin: ruotsin kielen opiskelu on suomalaisissa kouluissa pakollista. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat kunnittain. Suomenkielisissä kunnissa ruotsin kielen opiskelu aloitetaan yleensä seitsemännellä luokalla. Ruotsinkieliset puolestaan aloittavat suomen opiskelun jo kolmannella luokalla.

Vaikka koulun voi käydä Suomessa ruotsiksi, tähän ei ole joka paikkakunnalla mahdollisuutta. Vuonna 2008 Suomessa oli 388 ruotsinkielistä koulua. Toisin sanoen ruotsiksi opiskeli tuolloin 104 201 oppilasta.

Monikielisyyttä ja kielen opiskelua tutkivan eurooppalaisen Mercator -tutkimuskeskuksen mukaan koulukielen valinta on kaksikielisissä suomenruotsalaisissa perheissä suuri kysymys. Ruotsinkielisten koulujen opetuksen laatu vaikuttaa merkittävästi ruotsinkielisen vähemmistön tulevaisuuteen kieliryhmänä.

Ensiaskeleet

Suomessa voi opiskella ruotsiksi kaikilla tasoilla päiväkodeista korkeakouluihin.

Paikalliset viranomaiset ovat vastuussa ruotsinkielisen päivähoidon järjestämisestä esikouluikäisille. Päivähoito on tarkoitettu 1 – 6 -vuotiaille, mutta se ei ole pakollista.

Lastentarhanopettajaliiton mukaan Suomen lähes neljästä tuhannesta päivähoitopaikasta ruotsinkielisiä on alle neljä sataa. Kaksikielisiä hoitopaikkoja on hieman yli seitsemänkymmentä.

Maahanmuuttajat ja ruotsinkielinen päivähoito 

Suomeen väliaikaisesti tai pysyvästi muuttaneille lapsiperheille kouluasiat ovat tietysti erittäin tärkeitä. Maan englanninkielisiä yksityiskouluja suosivat yleensä perheet, jotka asuvat Suomessa vain lyhyesti ja ovat pian muuttamassa toiseen, englanninkieliseen maahan – tai suomalaiset, jotka haluat lastensa oppivan erinomaisesti englantia.

Lapsen koulukielen valitseminen saattaakin määräytyä asuinpaikan mukaan, sillä tietyillä alueilla on vain suomenkielisiä kouluja. Jos olet muuttanut ruotsinkieliselle alueelle, on vaihtoehtonasi myös ruotsinkielinen koulu.

Anna Shaw muutti perheineen ruotsinkieliseen Tammisaaren kaupunkiin vuonna 2009. Hänen oli päätettävä minkä kieliseen kouluun tuolloin 8- ja 13-vuotiaat lapsensa nelivuotisen oleskelun ajaksi laittaa.

“Valinta oli käytännössä helppo”, Shaw sanoo. “Siihen vaikuttivat useat syyt. Äitini on suomenruotsalainen. Koska koko Suomeen muuton tarkoituksena oli tutustuttaa lapset suvun historiaan, ajatus äitini kielestä lasten koulukielenä tuntui luontevalta.”

“Ruotsinkielisessä Tammisaaressa on myös hyvin vähän mahdollisuuksia opiskella suomeksi. Lapsista vanhempi opettelee koulussa myös suomea. Ruotsia hän osaa jo aika hyvin.”

“On myös kohtuullista sanoa, että useimmille ihmiselle ruotsin opettelu on varmasti suomea helpompaa. Ulkomaille muuttaminen on todella haastavaa. Suomi on kaunis, mutta vaikea kieli. Sen opettelusta koituvat paineet eivät ainakaan vähennä uuteen kulttuuriin muuttamisesta koituvaa stressiä”, Shaw huomauttaa.

Koulutie

Ala-aste 

Ala-asteen opetus on tarkoitettu 7 – 12-vuotiaille lapsille. Ruotsinkieliset ala-asteet (lågstadieskola) sijaitsevat pääasiassa maan ruotsinkielisillä alueilla.

Ruotsinkielisissä kouluissa opetetaan äidinkielenä ruotsia. Muun kielisten opettajien täytyy läpäistä virallinen ruotsin kielen koe saadakseen opetusoikeuden tällaisissa kouluissa.

Kaksikieliset oppilaat opiskelevat ala-asteella usein ruotsiksi, sillä he haluavat ruotsille hyvän pohjan. Ruotsinkielisillä ala-asteilla on pakollisia suomen kursseja. Ahvenanmaa on ainoa paikka, jossa suomen kielen opiskelu on kouluissa vapaaehtoista.

Keskiaste

Keskiasteen koulutus on jaettu Suomessa kahteen osaan, yläasteeseen ja lukioon.

Pakollisen peruskoulutuksen kolme viimeistä vuotta käydään yläastetta (högstadieskola), eli luokkia 7 – 9. Vuonna 2008 Suomessa oli kolmisensataa ruotsinkielistä peruskoulua, joissa opiskeli yhteensä lähes 35 000 oppilasta. Ruotsinkielisen opetusmateriaalin tuottavat joko Suomen ruotsinkieliset kustantajat tai se tuodaan Ruotsista.

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio (gymnasium) ja ammatillinen koulutus (yrkesskola). Niissä syvennetään peruskoulussa hankittua tietoa. Toiseen asteen koulutus ei ole pakollista.

Toiseen asteen koulutus kestää yleensä kolme vuotta. Opiskelijat ovat 16 -19 -vuotiaita. Lukion voi suorittaa 2–4 -vuodessa. Sen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto (studentexamen ).

Valmistujaisjuhlassa eli lakkiaisissa ylioppilaat painavat päähänsä perinteisen valkoisen ylioppilaslakin. Vapunpäivänä 1. maaliskuuta ylioppilaslakkeja näkee joka puolella. Suomen noin kolmessakymmenessä ruotsinkielisessä lukiossa opiskeli vuonna 2008 noin seitsemän tuhatta oppilasta. Tämän lisäksi maassa on 17 ruotsinkielistä ammatillista oppilaitosta (yrkesskolor ), joista yksi on suunnattu erityistä tukea tarvitseville lapsille (specialyrkesskola ).

Korkeakoulutus

Suomessa korkeakoulutusta antavat sekä yliopistot (universitet) että ammattikorkeakoulut (yrkeshögskola). Suurin ruotsinkielinen korkeakoulu on Turussa sijaitseva Åbo Akademi, jolla on Turun lisäksi toimipisteet Vaasassa ja Pietarsaaressa. Ruotsinkielisen korkeakoulututkinnon voi suorittaa myös Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulu Hankenissa tai Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Arcada on ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu.

Mercator on huomioinut Åbo Akademin roolin suomenruotsalaisten koulutus- ja tutkimustarpeista huolehtimisessa. Yliopistossa tehdään esimerkiksi väestötieteellistä tutkimusta suomenruotsalaisista.

Yrkeshögskoleissa eli ammattikorkeakouluissa annetaan yliopistomaailmaa käytännön läheisempää opetusta esimerkiksi terveydenhoidon, taiteiden, nuorisotyön ja hotelli- ja ravintolajohdon aloilla. Kaikissa ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös ruotsia.

Suomessa on myös viisi ruotsinkielistä musiikkikoulua, kaksi urheiluoppilaitosta ja yksi kesäyliopisto.

Aikuiskoulutus 

Aikuiskoulutusta annetaan erilaisissa oppilaitoksissa. Usein tarjolla on kursseja vapaa-ajan harrastuksiin liittyvillä aloilla, kuten taiteet ja kielet. Aikuiskoulutuskeskuksia tai kansalaisopistoja ( medborgarinstitut) löytyy lähes joka kaupungista. Niistä 15 on ruotsinkielisiä.

Suomenruotsalaisten kannalta kiinnostavia ovat ruotsinkieliset kansanopistot eli folkhögsskolanit. Niissä asutaan vuosi tai pari tiettyä aihetta opiskellen. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi turismi, valokuvaus tai musiikki. Suomessa on 12 ruotsinkielistä kansanopistoa.

Hanken toivottaa ulkomaalaisopiskelijat tervetulleiksi (www.hanken.fi)

Vuonna 2009 perustettu Helsingin ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken on yksi Pohjoismaiden vanhimmista korkeakouluista. Helsingin lisäksi koululla on kampus myös Vaasassa. Hankenilla on enemmän kansainvälisiä opiskelijoita kuin missään muussa kaupallisen alan oppilaitoksessa Suomessa. Koululla on kahdeksan englanninkielistä maisteriohjelmaa.

“Hanken on yksi Suomen kansainvälisimmistä oppilaitoksista. Meillä on paljon ulkomaalaisia maisteri- ja vaihto-opiskelijoita”, koulun johtamisen ja organisoinnin professori Ingmar Björkman kertoo. “Kandidaatin opinnoissa tarvitaan ruotsin taitoa”, hän selittää. “Mutta sekä kandidaatin- että maisterinopinnoissa on paljon englanninkielisiä kursseja. Suurin osa maisteritason International Management -ohjelmamme opiskelijoista on ulkomaalaisia. Opetuskieli on englanti.”

Hankenin Johtamisen ja Organisaation laitoksella opiskeleva kanadalainen Tricia Cleland on samaa mieltä.  “Kansainvälisenä opiskelijana ruotsinkielisessä koulussa opiskelussa on monia hyviä puolia. Hankenilla on vahva yhteenkuuluvuuden tunne, mutta täällä ollaan myös hyvin avoimia ja monikansallisia. Koulussa kannustetaan luomaan kontakteja kansainvälisiin kollegoihin ja ulkomaisiin kouluihin.” Cleveland uskoo, että ruotsinkielestä on sekä sosiaalista että kulttuurista hyötyä. “Pääsin kokemaan Hankenin 100-vuotisjuhlat, joissa suomenruotsalainen kulttuuri oli vahvasti läsnä. Kun tapaan ruotsalaisia kollegoita, minusta tuntuu, että opintojeni ansiosta heidän maansa ja kulttuurinsa tietyt piirteet ovat minulle entuudestaan tuttuja.”

Koulut Ahvenanmaalla 

Ahvenanmaan ruotsinkielinen maakunta on ainoa paikka Suomessa missä suomen kielen opetus ei ole kouluissa pakollista. “Ahvenanmaalla toimii 46 lastentarhaa, 25 peruskoulua, yksi lukio, kuusi ammatillista oppilaitosta, yksi kansanopisto ja yksi korkeakoulu”, Visit Ålandin Annica Grönlund luettelee. “Vaikka suomen opiskelu ei ole pakollista, suurin osa ahvenanmaalaisista haluaa kuitenkin opetella kieltä peruskoulussa, lukiossa tai jossain ammatillisessa oppilaitoksessa.”