This website has been created to provide information about the Finland-Swedish people, their culture and way of life.

Who are the Finland-Swedes?

A linguistic minority in Finland who maintain a strong identity, a distinct subgroup of the Finnish people or a distinct nationality of its own? Welcome to Svenskfinland. These pages feature information about Finland’s minority culture, the Finland-Swedes.

The Finland-Swede’s culture is centuries old and dates from the reign of the Swedish kingdom, through the times of Russian rule, up to its status today as a protected linguistic minority. The Swedish spoken by Finland-Swedes consists of distinct dialects that are understandable by other Swedish speakers and those who speak other Scandinavian languages. The majority of Swedish-speaking Finns are bilingual. Depending on whom you ask, the Finland-Swedes are either an ethnically determined subgroup of Finns or a distinct nationality with its own culture, history and language.

About 275,000 people in mainland Finland have Swedish as their mother tongue, as well as practically the entire population of the Åland islands, meaning that around 5.5% of Finns are Finland-Swedes.

Keitä suomenruotsalaiset ovat?

Vahvalla identiteetillä varustettu suomalainen kielivähemmistö, selkeästi erottuva Suomen kansan alaryhmä vai oma erillinen kansakunta? Tervetuloa Svenskfinland-sivustolle.
Täältä löydät tietoa suomenruotsalaisesta vähemmistökulttuurista.

Tämä vuosisatoja vanha kulttuuri sai alkunsa Ruotsin kuningaskunnan vallan aikana ja kehittyi Venäjän hallitessa. Nykyisin suomenruotsalaiset ovat Suomen virallinen kielivähemmistö. Suomessa puhuttu ruotsin kieli muodostuu erilaisista murteista, joita muutkin pohjoismaalaiset pystyvät ymmärtämään. Suurin osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä. Käsitys suomenruotsalaisuudesta vaihtelee vastaajasta riippuen. Osa pitää heitä Suomessa asuvana ruotsia puhuvana väestöryhmänä, osa erillisenä kansakuntana, jolla on oma kulttuuri, historia ja kieli.

Manner-Suomessa asuu noin 275 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa suomalaista. Kun tähän lisätään lähes koko Ahvenanmaan asukasluku, se tarkoittaa, että suomenruotsalaisia on yhteensä noin 5,5 prosenttia koko kansakunnasta.

Кто такие Финляндские Шведы?

Лингвистическое меньшинство в Финляндии, которое строго соблюдает свою целостность и уникальную индивидуальность. Это особенная субгруппа Финского народа или отдельная независимая национальность? Добро пожаловать к Svenskfinland (Шведо-Финнам). На этих страницах Вы найдёте информацию о Финском культурном меньшинстве, Финляндских Шведах.

Финляндско-Шведская культура насчитывает уже несколько веков существования, и ведёт отсчёт со времён правления Шведского короля, сквозь время правления России и до сегодняшнего дня, когда у него уже есть статус защищённого лингвистического меньшинства. Тот Шведский на котором разговаривает эта группа состоит из двух различных диалектов, которые одинаково понятны другим Шведо-говорящим, так и всем тем, кто как-то владеет Скандинавскими языками. Большинство Шведо-говорящих Финнов свободно владеют двумя языками.

English

Baltic Herring Festival

By | Did you know, English | No Comments
Baltic Herring Festival 

This weeklong fishy celebration was first arranged in 1743, with Finland-Swedish fishermen descending on Helsinki’s Market Square. In early October each year, visitors can sample all manner of pickled and marinated herring, fish products and other delicacies tempting the taste buds – all under the watchful eye of the festival jury.

Reading the lingo

By | Did you know, English | No Comments
Reading the lingo

Ever wondered what Harry Potter might say if he could speak Swedish? One of the benefits of all films screening at the cinemas here in Finland are the Swedish subtitles displayed at the bottom of the screen. Read along, practise your language skills and find out what the biggest stars are saying in Swedish.

Literature

By | English | No Comments

Swedish language literature in Finland

It is well known that Finns love reading – some 22 million books each year in fact. Thus Finland Swedes have ample opportunity to explore the world of literature. With around 11,000 titles in Swedish available at Stockmann’s Academic Bookstore, these make up around 10% of the total number of books on offer.

Finland Swedes have a long history of producing a great number of talented scribes, including national poet Johan Ludvig Runeberg. In more recent years, authors such as Kjell Westö have regularly topped the bestseller lists.

Drawing on history

The creator of some of the most ubiquitous characters to come out of Finland, Tove Jansson was born in Helsingfors in 1914 to Finland Swede parents. After writing her first Moomin comic as a reaction to the misery of the Second World War, she quickly became the most read author in Finland. With tales of this family of trolls covering nine books, five picture books, a cartoon series and a comic strip, her legacy lives on and her canon has been translated into 33 languages – second only to that of The Kalevala.

Suomeksi

Hyödyllisiä lauseita

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Hyödyllisiä lauseita

SwedishSuomi

“Hej” “Hei”

“Hur gå det?” “Miten menee?”

“Kan jag få en öl, tack” “Saanko oluen, kiitos”

“Fan också!” “Hemmetti!”

“Var finns sjukhuset någonstans?” “Missä on sairaala?”

“Det finns inget dåligt väder, bara dåliga kläder” “Ei ole kamalaa säätä, on vain kamalia vaatteita.”

”Jag hoppas att Finland vinner över Sverige i ishockey.” ”Toivottavasti Suomi voittaa Ruotsin jääkiekossa.”

Varo näitä ansoja!

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Varo näitä ansoja!

Ruotsi
aktuell
annonsera
biljon
fabrik
full
motion
recept
svamp
vrist
Muistuttaa
actual
announce
billion
fabric
full
motion
receipt
swamp
wrist
Suomi
nykyinen
mainostaa
triljoona
tehdas
kännissä
kunto8illa
lääkeresepti
sieni
nilkka

Ruotsin kieli Suomessa

By | Suomeksi | No Comments

Ruotsin kieli Suomessa

Euroopassa on monia maita, joissa puhutaan useita kieliä, mutta vain viidessä maassa virallisia kieliä on enemmän kuin yksi. Suomen lisäksi tällaisia maita ovat Belgia, Irlanti, Luxemburg ja Malta.

Suomessa on kolme virallista kieltä: suomi, ruotsi ja saame. Saame on virallinen kieli Inarin, Enontekiön, Sodankylän ja Utsjoen kuntien saamelaisalueilla. Ruotsia on puhuttu Suomessa satoja vuosia, jo kauan ennen maan itsenäistymistä. Ensimmäiset ruotsinkieliset olivat maahan saapuneita ruotsalaisia turkismetsästäjiä, kalastajia ja metsästäjiä, jotka asuttivat nykyisen eteläisen Suomen saariston vuosien 1000 ja 1250 välillä.

Euroopan poliittisissa myllerryksissä Suomi pysyi läntisen naapurinsa alaisuudessa aina vuoteen 1809 saakka. Ruotsi oli hallinnon ja hallitsevan luokan kieli, mikä selittää pitkälti myös ruotsin kielen virallisen aseman nyky-Suomessa.

Suomen kieli sai virallisen aseman vasta vuonna 1863. Suomenkielisen kirjallisuuden esiinmarssiin vaikuttivat merkittävästi Johan Snellmanin ja Minna Canthin kaltaiset ruotsinkieliset kulttuurihenkilöt. Nykyisin ruotsia puhuu äidinkielenään noin 290 000 suomalaista, eli 5,6 % koko kansasta.

Ruotsinkielisen väestön oikeudet ovat ainakin teoriassa turvatut laissa. Etelä- ja Länsi-Suomen rannikkoalueilla ruotsinkielistä palvelua saa virastoissa melko helposti, mutta Helsingistä pohjoiseen tai itään suuntaavalle ei voi kuin toivottaa onnea matkaan.

Suometon Suomi 

Suomessa on alueita, joissa ei välttämättä kuule lainkaan suomen kieltä. Länsirannikolla sijaitsevalla Pohjanmaalla sekä Turun ja Helsingin välissä sijaitsevalla Uudellamaalla on kaupunkeja, joiden asukkaista suurin osa on ruotsinkielisiä. Siellä voi viettää useita päiviä kuulematta sanaakaan suomea.

Suomen 432 kunnasta neljä prosenttia on täysin ruotsinkielisiä. Luku koostuu pääosin ahvenanmaalaisista. Ahvenanmaalla asuu 0,5 prosenttia koko Suomen väestöstä. Suurin osa ruotsinkielisistä suomalaisista on kaksikielisiä, tai ainakin pärjää molemmilla kotimaisilla.

Ruotsin opettelu

Jos olet joskus opetellut jonkun toisen kielen, ja varsinkin jos osaat englantia, on ruotsinkin oppiminen helppoa. Ruotsilla ja englannilla on samat juuret ja paljon yhteisiä piirteitä.

Suomeen verrattuna ruotsin opettelu on todella helppoa!

“Meillä on ruotsin opiskelijoita eri puolilta maailmaa”, Jenny Kajanus Helsingin kaupungin ruotsinkielisestä työväenopistosta eli Arbiksesta, kertoo. “Suurin osa on naimisissa suomenruotsalaisten kanssa tai he tarvitsevat kieltä työssään.” Kajanuksen mielestä ruotsia on helppo opettaa. “Muutamaa ääntämiseen liittyvää seikkaa lukuun ottamatta ruotsi muistuttaa hyvin paljon englantia”, hän sanoo.

Ruotsin kielen suosio on kasvanut, vaikka se ei olekaan Suomen ensimmäinen virallinen kieli. “Joka kuudes viikko alkavat alkeiskurssimme ovat olleet viime aikoina täynnä. Ruotsin taito laajentaa oppilaiden mahdollisuuksia”, Kajanus kertoo.

Varsovalainen Markus Janowski asuu nykyisin Helsingistä länteen sijaitsevalla Karjaalla. “Ruotsinkielisen vaimoni tavattuani olen asunut kolme vuotta paikkakunnalla, jossa ruotsi on vallitseva kieli. Puhun nyt ruotsia melko hyvin”, hän selittää. “Suomen taitoni menettelee, mutta asuinpaikallani voin työskennellä ruotsiksi. Appivanhempanikin ovat ruotsinkielisiä, joten minulla on ollut suurempi motivaatio opetella ruotsin kieli ensin.”

Puolan- ja ruotsin kielten erilaisuudesta huolimatta opiskelu on sujunut hyvin. “Minun korvissani ruotsin kieli kuulostaa miellyttävältä ja sitä on mukava puhua. Kannattaa katsoa ruotsinkielisiä

tv-ohjelmia tai lukea ruotsiksi, sillä sanaston oppiminen on mielestäni kielen opettelussa kaikkein tärkeintä”, Janowski sanoo.

Lyhyt aloittelijan opas 

Ruotsin kielessä on englantia enemmän vokaaleita. Kolmen lisävokaalin (Å, Ä ja Ö) takia kielessä on äänteitä, jotka saavat sen kuulostamaan suomalaisen korvissa siltä, kuin “ruotsalaiset puhuisivat kuuma peruna suussa”. Joskus väitetään, että ulkomaalaisten olisi helpompi ymmärtää suomenruotsia kuin ruotsalaisten puhumaa riikinruotsia. Ruotsin ja englannin konsonanttiäänteet ovat hyvin samanlaisia.

Ruotsin kielessä on paljon englanninkielisiä lainasanoja. Esimerkiksi sana television tarkoittaa samaa asiaa molemmissa kielissä. Aloittelijan on kuitenkin hyvä muistaa, ettei englanninkielisen sanan ääntäminen ruotsalaisella aksentilla aina toimi.

Ruotsin kielessä on nimittäin paljon sanoja, jotka saattavat vaikuttaa englannintaitoiselle tutuilta, mutta tarkoittavatkin eri asiaa. Tällainen on esimerkiksi sana ‘art’, joka tarkoittaa ruotsiksi lajia. Liiallista englanninkielisten sanojen käyttöä myös paheksutaan tietyissä piireissä – etenkin jos tilalle olisi jo hyvä ruotsinkielinen sana olemassa. Termi “svengelska” (tai swenglish) kuvaa tarpeetonta englannin käyttöä. Suomessa suomen- ja ruotsinkielisten sanojen sekoittaminen on hyvin yleistä.

Kannattaa myös muistaa, ettei riikinruotsi ole sama asia kuin suomenruotsi. Poikkeaahan brittienglantikin amerikanenglannista. Erityisesti suomenruotsin slangissa on paljon lainasanoja suomesta ja venäjästä.

Charlotta af Hällström on koonnut suomenruotsin sanakirjan Finlandssvensk ordbok.

Miten oppia ruotsia?

Helpoin tapa oppia ruotsia on hankkia kiva ruotsinkielinen tyttö- tai poikaystävä. Jos se ei onnistu, voit kokeilla perinteisempää tapaa ja osallistua kielikurssille. Parhaat kurssit löydät yliopistoista tai korkeakouluista, joilla on usein myös avointa opetusta. Useimmissa kaupungeissa on myös aikuiskoulutuskeskuksia (kansalaisopistoja eli medborgarinstitut tai ‘MBI‘ ruotsiksi). Tietoa paikallisista kursseista saat myös työ- ja elinkeinotoimistoista.

Hyödyllisiä linkkejä 

Helsingin yliopisto
http://www.helsinki.fi/kksc/language.services/english/
Åbo Akademi (Turku)
http://www.abo.fi/aa/engelska/
Vaasan yliopisto
http://www.uwasa.fi/international/

Helsingfors Svenska arbetarinstitutet (Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto)

www.hel.fi/arbis

Ruotsalaisen Lundin yliopiston linkkejä ruotsin opiskeluun

http://www.kreativpedagogik.se/

Kuuntele ruotsin murteita eri puolilta Ruotsia ja Suomea
http://swedia.ling.umu.se/