Ruotsinkielinen media Suomessa

By March 15, 2016 Suomeksi No Comments

Ruotsinkielinen media Suomessa

Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla ilmestyvät ruotsinkieliset sanoma- ja aikauslehdet sekä radio- ja televisio-ohjelmat ovat mielenkiintoinen kurkistusaukko suomenruotsalaiseen kulttuuriin.

Suomen ensimmäinen sanomalehti oli Aurora-seuran julkaisema ruotsinkielinen Åbo Tidningar. Se ilmestyi Turussa vuonna 1771. Suomen ruotsinkielinen media on kasvanut näistä vaatimattomista lähtökohdista paljon, ja kattaa nyt kaikki viestinnän muodot.

Mihin ruotsinkielistä mediaa sitten Suomessa tarvitaan? Onko sen olemassaololla oikeasti merkitystä? Suositun Papper -nuorisolehden päätoimittaja Jeanette Öhmanin mukaan on. “Suomenruotsalaiset eivät ole yhtenäinen paketti. Eteläsuomalaiset osaavat sekä suomea että ruotsia. Mutta Pohjanmaalla ja Vaasassa ruotsin kielen merkitys kasvaa. Siellä voi viettää koko elämänsä puhumatta juuri ollenkaan suomea.”

Ruotsinkieliset suomalaiset voivat seurata kaikkia viestimiä äidinkielellään. Tästä pitävät huolen nykyisin HBL:nä tunnettu valtakunnallinen sanomalehti Hufvudstadsbladet , alueellinen Vasabladet , radiokanavat Vega ja Extrem, YLE FST5 ja muut ruotsinkieliset televisiokanavat.

YLE:n ruotsinkieliseen tarjontaan voit tutustua sivuilla www.svenska.yle.fi. Sieltä löydät myös tuoreimmat uutiset, blogeja ja muuta mielenkiintoista asiaa ruotsiksi.

Sanomalehdet ja painettu media

Suomessa luetaan eniten sanomalehtiä asukasta kohden EU:ssa. Koko maailmassa sanomalehtiä luetaan eniten Japanissa ja Norjassa, mutta Suomi on hyvällä kolmossijalla.

Ei siis ole ihme, että ruotsinkieliselle vähemmistölle ilmestyy täällä päivittäin huomattavasti enemmän paikallisia sanomalehtiä kuin millekään muulle kielivähemmistölle maailmassa.

Suomessa ilmestyy 13 ruotsinkielistä sanomalehteä. Päivittäin ilmestyvä Hufvudstadsbladet on niistä suosituin. Sen levikki on noin 51 000. Länsi-Suomessa sijaitsevan Pohjanmaan ruotsinkielistä väestöä palvelee toiseksi suurin sanomalehti Vasabladet. Näiden lisäksi ilmestyy lukuisia ruotsinkielisiä paikallislehtiä, kuten arvostettu Åbo Underrättelser , joka on vanhin Suomessa edelleen ilmestyvä sanomalehti.

Punertavaa mustetta 

Ny Tid (Uusi Aika) on ruotsinkielinen vasemmistopainotteinen viikkolehti. Jutut käsittelevät kulttuuria ja politiikkaa. Vuonna 1944 perustetulla lehdellä on joukko uskollisia tilaajia. Levikki on noin 2000.

“Lukijamme ovat 19-90 -vuotiaita ja taustoiltaan hyvin erilaisia”, päätoimittaja Nora Hämäläinen kertoo. “Useimmat ovat hyvin koulutettuja ja keskiluokkaisia, kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä.”

Vasemmistopainotteinen lehti tarjoaa asioihin erilaisen näkökulman kuin Suomen suurin ruotsinkielinen puolue RKP. Juttuja lehteen kirjoittavat freelancerit ja muut asiantuntijat. Ny Tid järjestää myös keskusteluryhmiä, tapaamisia ja seminaareja.

“Vasemmistolaiselle keskustelulle on vähän kanavia”, Hämäläinen lisää. “Tämä on vaihtoehtoinen paikka yhteiskunnalliselle keskustelulle.”

www.nytid.fi

Radio 

Yleisradiolla eli YLE:llä on kaksi Suomen suosituinta ruotsinkielistä radioasemaa, Radio Vega ja Radio X3M.

YLE Radio Vega 

Radio Vega on valtakunnallinen, viiden paikallistoimiston voimin toimiva radiokanava. Ohjelmistossa on uutisia, alueellista tietoa, kulttuuria, keskusteluohjelmia ja musiikkia ruotsiksi. Kanavan musiikkitarjonta painottuu suomenruotsalaiseen musiikkiin. Lajit vaihtelevat klassisesta jazziin ja popista folkiin.

www.svenska.yle.fi/vega

Radio X3M 

Radio Extrem (X3M) on nuorille aikuisille vuonna 1997 lanseerattu radiokanava. Radio Extrem soittaa sekä tuoreita listahittejä että menneiden aikojen klassikoita. Kanava järjestää myös erilaisia tapahtumia ja antaa menovinkkejä. X3M:n nettisivuilla toimii aktiivinen nettiyhteisö, joka jakaa ajankohtaista tietoa ja mielipiteitä blogeissa ja keskustelufoorumeilla.

www.yle.fi/extrem

Televisio

Useat ruotsalaiset tv-kanavat näkyvät suuressa osassa ruotsinkielistä Suomea. Tästä huolimatta suosituin ruotsinkielinen kanava on suomenruotsalaisille suunnattu YLE FST5. Myös jotkut paikalliset kaapeli-tv-yhtiöt välittävät ruotsinkielistä ohjelmaa.

FST5 (Finlands Svenska Television) 

FST on lyhenne ruotsin kielen sanoista Suomen ruotsinkielinen televisio. Kanava lähettää uutisia, elokuvia, lasten- ja nuorten ohjelmia, dokumentteja sekä ajankohtaisohjelmia. Urheilua ja kulttuuria näytetään myös paljon. Kanava on suunnattu suomenruotsalaisille, mutta suurin osa ohjelmista tekstitetään suomeksi. Näin yleisö ei rajoitu ainoastaan ruotsinkielisiin.

www.svenska.yle.fi/fst5

Ruotsin opiskelu median avulla

Helsinki Times in tuoreen kyselyn mukaan 70% Suomessa asuvasta vieraskielisestä väestöstä uskoi ruotsin olevan suomea helpompi kieli oppia. Kun avaat ruotsinkielisen sanomalehden tai valitset televisiosta tai radiosta ruotsinkielisen kanavan olet askelen lähempänä kykyä kommunikoida Suomen toisella virallisella kielellä.

Media Ahvenanmaalla 

Ahvenanmaa on Suomen ja Ruotsin välissä sijaitseva saariryhmä. Siellä asuu 9 prosenttia Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Maakunnan 28 000 asukasta palvelee oma paikallinen media. Ahvenanmaalainen sanomalehti Ålandstidningen ilmestyy kuudesti viikossa. TV Åland on yksityinen televisiokanava, jonka lähetykset näkyvät koko Ahvenanmaalla.

www.alandstidningen.ax

www.tv.ax

HBL
Suomen suurimman ruotsinkielisen lehden, Hufvudstadsbladetin eli HBL:n nimi tarkoittaa pääkaupungin sanomalehteä. Vuonna 1864 perustettua lehteä kutsutaan tuttavallisemmin lempinimillä “Husis” tai “Höbla”. Levikiltään se on Suomen kymmenenneksi suurin sanomalehti. Tabloid-muodossa ilmestyvän lehden ulkoasu palkittiin European Newspaper Award -palkinnolla vuonna 2006 . Se voitti paikallislehdille tarkoitetun sarjan.

Vasabladet
Vasabladet eli VBL on yksi kolmesta tärkeimmästä Suomessa päivittäin julkaistavasta ruotsinkielisestä sanomalehdestä. Sen levikki on noin 25 000 ja kattaa Vaasan ja Pohjanmaan alueet läntisessä Suomessa. Vasabladet on Suomen toiseksi suurin ruotsinkielinen sanomalehti. Se on myös toiseksi vanhin maassa edelleen ilmestyvä sanomalehti.

Alueelliset sanomalehdet
Eri puolilla maata sijaitseviin suomenruotsalaisiin koteihin jaetaan myös useita pienempiä sanomalehtiä.

Österbottens Tidning eli ÖT on Suomen kolmanneksi suurin ruotsinkielinen sanomalehti. Päivittäin ilmestyvän lehden levikki on noin 16 000 ja kattaa ruotsinkielisen Pohjanmaan.

Borgåbladet on Porvoossa kuudesti viikossa ilmestyvä lehti. Lehden päivittäislevikki on noin 8 000 kappaletta. Porvoo on Helsingistä 50 km itään sijaitseva pieni kaupunki.

Västra Nyland eli Västis on Länsi-Suomessa kuudesti viikossa ilmestyvä sanomalehti. Levikkialue kattaa Hangon ja sitä ympäröivät alueet. Levikki on noin 11 000.

Åbo Underrättelser ilmestyy Turun seudulla viidesti viikossa. Turussa vuonna 1823 perustetun lehden levikki on 7 500.