Svenskfinland-sivuston tarkoituksena on antaa tietoa suomenruotsalaisista, heidän kulttuuristaan ja tavoistaan.

Suomenruotsalainen kulttuuri

Suomenruotsalaiset ovat aina löytäneet omintakeisia tapoja ilmaista itseään, olipa kyse sitten kirjallisuudesta, teatterista, elokuvasta, musiikista tai runoudesta.

Suomen taidemaailmaa ovat historian saatossa sävyttäneet monet kuuluisat suomenruotsalaiset. Tiesitkö, että esimerkiksi Jean Sibelius ja Tove Jansson olivat molemmat suomenruotsalaisia?

“Uudet nimet vahvistavat kulttuuria”, kirjailija Monika Fagerholm kommentoi suomenruotsalaisten taiteilijoiden viime aikojen luomisvimmaa. “Kahden kulttuurin keskellä elämisestä saa energiaa. Kirjoitan äidinkielelläni ruotsiksi, mutta arvostan kovasti suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. Ne ovat minulle hyvin tärkeitä. Myös nuorempi sukupolvi ajattelee näin. Epävarmuus on liikkeelle paneva voima.”

Keitä suomenruotsalaiset ovat? 

Vahvalla identiteetillä varustettu suomalainen kielivähemmistö, selkeästi erottuva Suomen kansan alaryhmä vai oma erillinen kansakunta?

Tervetuloa Svenskfinland-sivustolle. Täältä löydät tietoa suomenruotsalaisesta vähemmistö- kulttuurista.

Tämä vuosisatoja vanha kulttuuri sai alkunsa Ruotsin kuningaskunnan vallan aikana ja kehittyi Venäjän hallitessa. Nykyisin suomenruotsalaiset ovat Suomen virallinen kielivähemmistö. Suomessa puhuttu ruotsin kieli muodostuu erilaisista murteista, joita muutkin pohjoismaalaiset pystyvät ymmärtämään. Suurin osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä. Käsitys suomenruotsalaisuudesta vaihtelee vastaajasta riippuen. Osa pitää heitä Suomessa asuvana ruotsia puhuvana väestöryhmänä, osa erillisenä kansakuntana, jolla on oma kulttuuri, historia ja kieli.

Manner-Suomessa asuu noin 275 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa suomalaista. Kun tähän lisätään lähes koko Ahvenanmaan asukasluku, se tarkoittaa, että suomenruotsalaisia on yhteensä noin 5,5 prosenttia koko kansakunnasta. Suomenruotsalaisia asuu erityisesti Suomen etelä- ja länsirannikoilla. Ruotsinkielinen yhteisö on tietysti melko pieni, mistä johtuu nimitys “ankkalampi” eli ankdammen. Tällä tarkoitetaan ilmiötä, jossa esimerkiksi Helsingistä kotoisin oleva suomenruotsalainen tapaa toisen suomenruotsalaisen vaikkapa Oulussa. Pian selviää, että he ovatkin sukua toisilleen tai käyneet samaa koulua.

Pientä suomenruotsalaisyhteisöä yhdistävät monet perinteet. Ne liittyvät sekä jokapäiväiseen suomalaiseen kulttuuriin että vain suomenruotsalaisuuteen, ja korostavat väestöryhmän erillisasemaa osana laajempaa yhteiskuntaa. Tietyistä perinteistä, kuten joka syksy järjestettävistä rapujuhlista (kräftskivor ), pidetään suomenruotsalaisessa kulttuurissa tiukasti kiinni. Suomenruotsalaiselta ei kuitenkaan pidä koskaan kysyä kumpaa jääkiekkojoukkuetta hän kannattaa – Suomea vai Ruotsia – sillä vastaus on päivänselvä. Suomenruotsalaiset ovat yhtä sinivalkoisia kuin muukin kansakunta.

Politiikka

By | Suomeksi | No Comments

Politiikka

Suomenruotsalaiset ovat pieni, mutta aktiivinen joukko ihmisiä, jotka ovat aina etsineet keinoja pitää kiinni kulttuuri-identiteetistään ja yhteiskuntataloudellisista eduistaan. Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) on Suomen ainoa täysin ruotsinkielinen puolue. Suomen vanhimpiin kuuluva, pääpainoisesti liberaali puolue perustettiin vuonna 1906. Puolueohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota ruotsin kielen aseman säilyttämiseen Suomen toisena virallisena kielenä.

Vaikka RKP onkin ainoa ruotsinkielinen puolue, muissakin puolueissa on ollut ja on edelleen suomenruotsalaisia kansanedustajia, joille ruotsin kielen asema on tärkeä. Karl-August Fagerholm (1901–1984) oli eduskunnan puhemies ja kolmesti Suomen pääministeri. Hän oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) johtavia hahmoja.

Suomen eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa. RKP:llä on yhdeksän kansanedustajaa ja Ahvenanmaan vaalipiirillä yksi. He muodostavat ruotsinkielisen eduskuntaryhmän. Ahvenanmaan kansanedustajan poliittinen kanta on erilainen kuin RKP:llä. Ahvenanmaan edustaja valitsee jokaisen eduskuntavaalin jälkeen minkä puolueen kannalle asettuu. Ahvenanmaalla on eri puolueet kuin manner-Suomessa. Vaikka ahvenanmaalainen kansanedustaja asettuukin eduskunnassa usein RKP:n kannalle, se on vapaa liittoutumaan minkä tahansa eduskuntapuolueen kanssa.

Ruotsinkielinen media Suomessa

By | Suomeksi | No Comments

Ruotsinkielinen media Suomessa

Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla ilmestyvät ruotsinkieliset sanoma- ja aikauslehdet sekä radio- ja televisio-ohjelmat ovat mielenkiintoinen kurkistusaukko suomenruotsalaiseen kulttuuriin.

Suomen ensimmäinen sanomalehti oli Aurora-seuran julkaisema ruotsinkielinen Åbo Tidningar. Se ilmestyi Turussa vuonna 1771. Suomen ruotsinkielinen media on kasvanut näistä vaatimattomista lähtökohdista paljon, ja kattaa nyt kaikki viestinnän muodot.

Mihin ruotsinkielistä mediaa sitten Suomessa tarvitaan? Onko sen olemassaololla oikeasti merkitystä? Suositun Papper -nuorisolehden päätoimittaja Jeanette Öhmanin mukaan on. “Suomenruotsalaiset eivät ole yhtenäinen paketti. Eteläsuomalaiset osaavat sekä suomea että ruotsia. Mutta Pohjanmaalla ja Vaasassa ruotsin kielen merkitys kasvaa. Siellä voi viettää koko elämänsä puhumatta juuri ollenkaan suomea.”

Ruotsinkieliset suomalaiset voivat seurata kaikkia viestimiä äidinkielellään. Tästä pitävät huolen nykyisin HBL:nä tunnettu valtakunnallinen sanomalehti Hufvudstadsbladet , alueellinen Vasabladet , radiokanavat Vega ja Extrem, YLE FST5 ja muut ruotsinkieliset televisiokanavat.

YLE:n ruotsinkieliseen tarjontaan voit tutustua sivuilla www.svenska.yle.fi. Sieltä löydät myös tuoreimmat uutiset, blogeja ja muuta mielenkiintoista asiaa ruotsiksi.

Sanomalehdet ja painettu media

Suomessa luetaan eniten sanomalehtiä asukasta kohden EU:ssa. Koko maailmassa sanomalehtiä luetaan eniten Japanissa ja Norjassa, mutta Suomi on hyvällä kolmossijalla.

Ei siis ole ihme, että ruotsinkieliselle vähemmistölle ilmestyy täällä päivittäin huomattavasti enemmän paikallisia sanomalehtiä kuin millekään muulle kielivähemmistölle maailmassa.

Suomessa ilmestyy 13 ruotsinkielistä sanomalehteä. Päivittäin ilmestyvä Hufvudstadsbladet on niistä suosituin. Sen levikki on noin 51 000. Länsi-Suomessa sijaitsevan Pohjanmaan ruotsinkielistä väestöä palvelee toiseksi suurin sanomalehti Vasabladet. Näiden lisäksi ilmestyy lukuisia ruotsinkielisiä paikallislehtiä, kuten arvostettu Åbo Underrättelser , joka on vanhin Suomessa edelleen ilmestyvä sanomalehti.

Punertavaa mustetta 

Ny Tid (Uusi Aika) on ruotsinkielinen vasemmistopainotteinen viikkolehti. Jutut käsittelevät kulttuuria ja politiikkaa. Vuonna 1944 perustetulla lehdellä on joukko uskollisia tilaajia. Levikki on noin 2000.

“Lukijamme ovat 19-90 -vuotiaita ja taustoiltaan hyvin erilaisia”, päätoimittaja Nora Hämäläinen kertoo. “Useimmat ovat hyvin koulutettuja ja keskiluokkaisia, kulttuurista kiinnostuneita ihmisiä.”

Vasemmistopainotteinen lehti tarjoaa asioihin erilaisen näkökulman kuin Suomen suurin ruotsinkielinen puolue RKP. Juttuja lehteen kirjoittavat freelancerit ja muut asiantuntijat. Ny Tid järjestää myös keskusteluryhmiä, tapaamisia ja seminaareja.

“Vasemmistolaiselle keskustelulle on vähän kanavia”, Hämäläinen lisää. “Tämä on vaihtoehtoinen paikka yhteiskunnalliselle keskustelulle.”

www.nytid.fi

Radio 

Yleisradiolla eli YLE:llä on kaksi Suomen suosituinta ruotsinkielistä radioasemaa, Radio Vega ja Radio X3M.

YLE Radio Vega 

Radio Vega on valtakunnallinen, viiden paikallistoimiston voimin toimiva radiokanava. Ohjelmistossa on uutisia, alueellista tietoa, kulttuuria, keskusteluohjelmia ja musiikkia ruotsiksi. Kanavan musiikkitarjonta painottuu suomenruotsalaiseen musiikkiin. Lajit vaihtelevat klassisesta jazziin ja popista folkiin.

www.svenska.yle.fi/vega

Radio X3M 

Radio Extrem (X3M) on nuorille aikuisille vuonna 1997 lanseerattu radiokanava. Radio Extrem soittaa sekä tuoreita listahittejä että menneiden aikojen klassikoita. Kanava järjestää myös erilaisia tapahtumia ja antaa menovinkkejä. X3M:n nettisivuilla toimii aktiivinen nettiyhteisö, joka jakaa ajankohtaista tietoa ja mielipiteitä blogeissa ja keskustelufoorumeilla.

www.yle.fi/extrem

Televisio

Useat ruotsalaiset tv-kanavat näkyvät suuressa osassa ruotsinkielistä Suomea. Tästä huolimatta suosituin ruotsinkielinen kanava on suomenruotsalaisille suunnattu YLE FST5. Myös jotkut paikalliset kaapeli-tv-yhtiöt välittävät ruotsinkielistä ohjelmaa.

FST5 (Finlands Svenska Television) 

FST on lyhenne ruotsin kielen sanoista Suomen ruotsinkielinen televisio. Kanava lähettää uutisia, elokuvia, lasten- ja nuorten ohjelmia, dokumentteja sekä ajankohtaisohjelmia. Urheilua ja kulttuuria näytetään myös paljon. Kanava on suunnattu suomenruotsalaisille, mutta suurin osa ohjelmista tekstitetään suomeksi. Näin yleisö ei rajoitu ainoastaan ruotsinkielisiin.

www.svenska.yle.fi/fst5

Ruotsin opiskelu median avulla

Helsinki Times in tuoreen kyselyn mukaan 70% Suomessa asuvasta vieraskielisestä väestöstä uskoi ruotsin olevan suomea helpompi kieli oppia. Kun avaat ruotsinkielisen sanomalehden tai valitset televisiosta tai radiosta ruotsinkielisen kanavan olet askelen lähempänä kykyä kommunikoida Suomen toisella virallisella kielellä.

Media Ahvenanmaalla 

Ahvenanmaa on Suomen ja Ruotsin välissä sijaitseva saariryhmä. Siellä asuu 9 prosenttia Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Maakunnan 28 000 asukasta palvelee oma paikallinen media. Ahvenanmaalainen sanomalehti Ålandstidningen ilmestyy kuudesti viikossa. TV Åland on yksityinen televisiokanava, jonka lähetykset näkyvät koko Ahvenanmaalla.

www.alandstidningen.ax

www.tv.ax

HBL
Suomen suurimman ruotsinkielisen lehden, Hufvudstadsbladetin eli HBL:n nimi tarkoittaa pääkaupungin sanomalehteä. Vuonna 1864 perustettua lehteä kutsutaan tuttavallisemmin lempinimillä “Husis” tai “Höbla”. Levikiltään se on Suomen kymmenenneksi suurin sanomalehti. Tabloid-muodossa ilmestyvän lehden ulkoasu palkittiin European Newspaper Award -palkinnolla vuonna 2006 . Se voitti paikallislehdille tarkoitetun sarjan.

Vasabladet
Vasabladet eli VBL on yksi kolmesta tärkeimmästä Suomessa päivittäin julkaistavasta ruotsinkielisestä sanomalehdestä. Sen levikki on noin 25 000 ja kattaa Vaasan ja Pohjanmaan alueet läntisessä Suomessa. Vasabladet on Suomen toiseksi suurin ruotsinkielinen sanomalehti. Se on myös toiseksi vanhin maassa edelleen ilmestyvä sanomalehti.

Alueelliset sanomalehdet
Eri puolilla maata sijaitseviin suomenruotsalaisiin koteihin jaetaan myös useita pienempiä sanomalehtiä.

Österbottens Tidning eli ÖT on Suomen kolmanneksi suurin ruotsinkielinen sanomalehti. Päivittäin ilmestyvän lehden levikki on noin 16 000 ja kattaa ruotsinkielisen Pohjanmaan.

Borgåbladet on Porvoossa kuudesti viikossa ilmestyvä lehti. Lehden päivittäislevikki on noin 8 000 kappaletta. Porvoo on Helsingistä 50 km itään sijaitseva pieni kaupunki.

Västra Nyland eli Västis on Länsi-Suomessa kuudesti viikossa ilmestyvä sanomalehti. Levikkialue kattaa Hangon ja sitä ympäröivät alueet. Levikki on noin 11 000.

Åbo Underrättelser ilmestyy Turun seudulla viidesti viikossa. Turussa vuonna 1823 perustetun lehden levikki on 7 500.

Hyödyllisiä lauseita

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Hyödyllisiä lauseita

SwedishSuomi

“Hej” “Hei”

“Hur gå det?” “Miten menee?”

“Kan jag få en öl, tack” “Saanko oluen, kiitos”

“Fan också!” “Hemmetti!”

“Var finns sjukhuset någonstans?” “Missä on sairaala?”

“Det finns inget dåligt väder, bara dåliga kläder” “Ei ole kamalaa säätä, on vain kamalia vaatteita.”

”Jag hoppas att Finland vinner över Sverige i ishockey.” ”Toivottavasti Suomi voittaa Ruotsin jääkiekossa.”

Varo näitä ansoja!

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Varo näitä ansoja!

Ruotsi
aktuell
annonsera
biljon
fabrik
full
motion
recept
svamp
vrist
Muistuttaa
actual
announce
billion
fabric
full
motion
receipt
swamp
wrist
Suomi
nykyinen
mainostaa
triljoona
tehdas
kännissä
kunto8illa
lääkeresepti
sieni
nilkka

Ruotsin kieli Suomessa

By | Suomeksi | No Comments

Ruotsin kieli Suomessa

Euroopassa on monia maita, joissa puhutaan useita kieliä, mutta vain viidessä maassa virallisia kieliä on enemmän kuin yksi. Suomen lisäksi tällaisia maita ovat Belgia, Irlanti, Luxemburg ja Malta.

Suomessa on kolme virallista kieltä: suomi, ruotsi ja saame. Saame on virallinen kieli Inarin, Enontekiön, Sodankylän ja Utsjoen kuntien saamelaisalueilla. Ruotsia on puhuttu Suomessa satoja vuosia, jo kauan ennen maan itsenäistymistä. Ensimmäiset ruotsinkieliset olivat maahan saapuneita ruotsalaisia turkismetsästäjiä, kalastajia ja metsästäjiä, jotka asuttivat nykyisen eteläisen Suomen saariston vuosien 1000 ja 1250 välillä.

Euroopan poliittisissa myllerryksissä Suomi pysyi läntisen naapurinsa alaisuudessa aina vuoteen 1809 saakka. Ruotsi oli hallinnon ja hallitsevan luokan kieli, mikä selittää pitkälti myös ruotsin kielen virallisen aseman nyky-Suomessa.

Suomen kieli sai virallisen aseman vasta vuonna 1863. Suomenkielisen kirjallisuuden esiinmarssiin vaikuttivat merkittävästi Johan Snellmanin ja Minna Canthin kaltaiset ruotsinkieliset kulttuurihenkilöt. Nykyisin ruotsia puhuu äidinkielenään noin 290 000 suomalaista, eli 5,6 % koko kansasta.

Ruotsinkielisen väestön oikeudet ovat ainakin teoriassa turvatut laissa. Etelä- ja Länsi-Suomen rannikkoalueilla ruotsinkielistä palvelua saa virastoissa melko helposti, mutta Helsingistä pohjoiseen tai itään suuntaavalle ei voi kuin toivottaa onnea matkaan.

Suometon Suomi 

Suomessa on alueita, joissa ei välttämättä kuule lainkaan suomen kieltä. Länsirannikolla sijaitsevalla Pohjanmaalla sekä Turun ja Helsingin välissä sijaitsevalla Uudellamaalla on kaupunkeja, joiden asukkaista suurin osa on ruotsinkielisiä. Siellä voi viettää useita päiviä kuulematta sanaakaan suomea.

Suomen 432 kunnasta neljä prosenttia on täysin ruotsinkielisiä. Luku koostuu pääosin ahvenanmaalaisista. Ahvenanmaalla asuu 0,5 prosenttia koko Suomen väestöstä. Suurin osa ruotsinkielisistä suomalaisista on kaksikielisiä, tai ainakin pärjää molemmilla kotimaisilla.

Ruotsin opettelu

Jos olet joskus opetellut jonkun toisen kielen, ja varsinkin jos osaat englantia, on ruotsinkin oppiminen helppoa. Ruotsilla ja englannilla on samat juuret ja paljon yhteisiä piirteitä.

Suomeen verrattuna ruotsin opettelu on todella helppoa!

“Meillä on ruotsin opiskelijoita eri puolilta maailmaa”, Jenny Kajanus Helsingin kaupungin ruotsinkielisestä työväenopistosta eli Arbiksesta, kertoo. “Suurin osa on naimisissa suomenruotsalaisten kanssa tai he tarvitsevat kieltä työssään.” Kajanuksen mielestä ruotsia on helppo opettaa. “Muutamaa ääntämiseen liittyvää seikkaa lukuun ottamatta ruotsi muistuttaa hyvin paljon englantia”, hän sanoo.

Ruotsin kielen suosio on kasvanut, vaikka se ei olekaan Suomen ensimmäinen virallinen kieli. “Joka kuudes viikko alkavat alkeiskurssimme ovat olleet viime aikoina täynnä. Ruotsin taito laajentaa oppilaiden mahdollisuuksia”, Kajanus kertoo.

Varsovalainen Markus Janowski asuu nykyisin Helsingistä länteen sijaitsevalla Karjaalla. “Ruotsinkielisen vaimoni tavattuani olen asunut kolme vuotta paikkakunnalla, jossa ruotsi on vallitseva kieli. Puhun nyt ruotsia melko hyvin”, hän selittää. “Suomen taitoni menettelee, mutta asuinpaikallani voin työskennellä ruotsiksi. Appivanhempanikin ovat ruotsinkielisiä, joten minulla on ollut suurempi motivaatio opetella ruotsin kieli ensin.”

Puolan- ja ruotsin kielten erilaisuudesta huolimatta opiskelu on sujunut hyvin. “Minun korvissani ruotsin kieli kuulostaa miellyttävältä ja sitä on mukava puhua. Kannattaa katsoa ruotsinkielisiä

tv-ohjelmia tai lukea ruotsiksi, sillä sanaston oppiminen on mielestäni kielen opettelussa kaikkein tärkeintä”, Janowski sanoo.

Lyhyt aloittelijan opas 

Ruotsin kielessä on englantia enemmän vokaaleita. Kolmen lisävokaalin (Å, Ä ja Ö) takia kielessä on äänteitä, jotka saavat sen kuulostamaan suomalaisen korvissa siltä, kuin “ruotsalaiset puhuisivat kuuma peruna suussa”. Joskus väitetään, että ulkomaalaisten olisi helpompi ymmärtää suomenruotsia kuin ruotsalaisten puhumaa riikinruotsia. Ruotsin ja englannin konsonanttiäänteet ovat hyvin samanlaisia.

Ruotsin kielessä on paljon englanninkielisiä lainasanoja. Esimerkiksi sana television tarkoittaa samaa asiaa molemmissa kielissä. Aloittelijan on kuitenkin hyvä muistaa, ettei englanninkielisen sanan ääntäminen ruotsalaisella aksentilla aina toimi.

Ruotsin kielessä on nimittäin paljon sanoja, jotka saattavat vaikuttaa englannintaitoiselle tutuilta, mutta tarkoittavatkin eri asiaa. Tällainen on esimerkiksi sana ‘art’, joka tarkoittaa ruotsiksi lajia. Liiallista englanninkielisten sanojen käyttöä myös paheksutaan tietyissä piireissä – etenkin jos tilalle olisi jo hyvä ruotsinkielinen sana olemassa. Termi “svengelska” (tai swenglish) kuvaa tarpeetonta englannin käyttöä. Suomessa suomen- ja ruotsinkielisten sanojen sekoittaminen on hyvin yleistä.

Kannattaa myös muistaa, ettei riikinruotsi ole sama asia kuin suomenruotsi. Poikkeaahan brittienglantikin amerikanenglannista. Erityisesti suomenruotsin slangissa on paljon lainasanoja suomesta ja venäjästä.

Charlotta af Hällström on koonnut suomenruotsin sanakirjan Finlandssvensk ordbok.

Miten oppia ruotsia?

Helpoin tapa oppia ruotsia on hankkia kiva ruotsinkielinen tyttö- tai poikaystävä. Jos se ei onnistu, voit kokeilla perinteisempää tapaa ja osallistua kielikurssille. Parhaat kurssit löydät yliopistoista tai korkeakouluista, joilla on usein myös avointa opetusta. Useimmissa kaupungeissa on myös aikuiskoulutuskeskuksia (kansalaisopistoja eli medborgarinstitut tai ‘MBI‘ ruotsiksi). Tietoa paikallisista kursseista saat myös työ- ja elinkeinotoimistoista.

Hyödyllisiä linkkejä 

Helsingin yliopisto
http://www.helsinki.fi/kksc/language.services/english/
Åbo Akademi (Turku)
http://www.abo.fi/aa/engelska/
Vaasan yliopisto
http://www.uwasa.fi/international/

Helsingfors Svenska arbetarinstitutet (Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto)

www.hel.fi/arbis

Ruotsalaisen Lundin yliopiston linkkejä ruotsin opiskeluun

http://www.kreativpedagogik.se/

Kuuntele ruotsin murteita eri puolilta Ruotsia ja Suomea
http://swedia.ling.umu.se/

Kaksi kadunnimeä

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Kaksi kadunnimeä

Suomen perustuslain mukaan maa on kaksikielinen. Paikallisella tasolla kansalaisen oikeus asioida viranomaisten kanssa äidinkielellään toteutuu kunnissa, joissa vähemmistökielen puhujia on vähintään 8 prosenttia. Näissä kunnissa ja kaupungeissa katukyltit ovat sekä ruotsiksi että suomeksi. Kielten järjestys kylteissä riippuu siitä, kumman kielen puhujia kunnassa on enemmän.

Tunnettuja suomenruotsalaisia

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments

Tunnettuja suomenruotsalaisia
Marcus Grönholm – ralliautoilija

Akseli Gallen-Kallela – taidemaalari

Tove Jansson – Muumi-hahmojen luoja

Gustaf Mannerheim – Marsalkka ja Suomen presidentti

Johan Ludvig Runeberg – kirjailija ja Suomen kansallisrunoilija

Helene Schjerfbeck – taidemaalari

Jean Sibelius – säveltäjä

Georg Henrik von Wright – filosofi

Kielen opetus

By | Suomeksi | No Comments

Ruotsin kielen opetus

Pakollinen kouluopetus on Suomessa ilmaista. Se aloitetaan seitsemänvuotiaana ja kestää yhdeksän vuotta. Koulujärjestelmä on samanlainen Suomen ruotsinkielisillä alueilla.

Suomessa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja. Ruotsinkielisissä kouluissa opetus on ruotsiksi ja suurin osa opettajista puhuu sitä myös äidinkielenään. Näissä kouluissa suomea opetetaan pakollisena vieraana kielenä. Sama pätee toisinpäin: ruotsin kielen opiskelu on suomalaisissa kouluissa pakollista. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat kunnittain. Suomenkielisissä kunnissa ruotsin kielen opiskelu aloitetaan yleensä seitsemännellä luokalla. Ruotsinkieliset puolestaan aloittavat suomen opiskelun jo kolmannella luokalla.

Vaikka koulun voi käydä Suomessa ruotsiksi, tähän ei ole joka paikkakunnalla mahdollisuutta. Vuonna 2008 Suomessa oli 388 ruotsinkielistä koulua. Toisin sanoen ruotsiksi opiskeli tuolloin 104 201 oppilasta.

Monikielisyyttä ja kielen opiskelua tutkivan eurooppalaisen Mercator -tutkimuskeskuksen mukaan koulukielen valinta on kaksikielisissä suomenruotsalaisissa perheissä suuri kysymys. Ruotsinkielisten koulujen opetuksen laatu vaikuttaa merkittävästi ruotsinkielisen vähemmistön tulevaisuuteen kieliryhmänä.

Ensiaskeleet

Suomessa voi opiskella ruotsiksi kaikilla tasoilla päiväkodeista korkeakouluihin.

Paikalliset viranomaiset ovat vastuussa ruotsinkielisen päivähoidon järjestämisestä esikouluikäisille. Päivähoito on tarkoitettu 1 – 6 -vuotiaille, mutta se ei ole pakollista.

Lastentarhanopettajaliiton mukaan Suomen lähes neljästä tuhannesta päivähoitopaikasta ruotsinkielisiä on alle neljä sataa. Kaksikielisiä hoitopaikkoja on hieman yli seitsemänkymmentä.

Maahanmuuttajat ja ruotsinkielinen päivähoito 

Suomeen väliaikaisesti tai pysyvästi muuttaneille lapsiperheille kouluasiat ovat tietysti erittäin tärkeitä. Maan englanninkielisiä yksityiskouluja suosivat yleensä perheet, jotka asuvat Suomessa vain lyhyesti ja ovat pian muuttamassa toiseen, englanninkieliseen maahan – tai suomalaiset, jotka haluat lastensa oppivan erinomaisesti englantia.

Lapsen koulukielen valitseminen saattaakin määräytyä asuinpaikan mukaan, sillä tietyillä alueilla on vain suomenkielisiä kouluja. Jos olet muuttanut ruotsinkieliselle alueelle, on vaihtoehtonasi myös ruotsinkielinen koulu.

Anna Shaw muutti perheineen ruotsinkieliseen Tammisaaren kaupunkiin vuonna 2009. Hänen oli päätettävä minkä kieliseen kouluun tuolloin 8- ja 13-vuotiaat lapsensa nelivuotisen oleskelun ajaksi laittaa.

“Valinta oli käytännössä helppo”, Shaw sanoo. “Siihen vaikuttivat useat syyt. Äitini on suomenruotsalainen. Koska koko Suomeen muuton tarkoituksena oli tutustuttaa lapset suvun historiaan, ajatus äitini kielestä lasten koulukielenä tuntui luontevalta.”

“Ruotsinkielisessä Tammisaaressa on myös hyvin vähän mahdollisuuksia opiskella suomeksi. Lapsista vanhempi opettelee koulussa myös suomea. Ruotsia hän osaa jo aika hyvin.”

“On myös kohtuullista sanoa, että useimmille ihmiselle ruotsin opettelu on varmasti suomea helpompaa. Ulkomaille muuttaminen on todella haastavaa. Suomi on kaunis, mutta vaikea kieli. Sen opettelusta koituvat paineet eivät ainakaan vähennä uuteen kulttuuriin muuttamisesta koituvaa stressiä”, Shaw huomauttaa.

Koulutie

Ala-aste 

Ala-asteen opetus on tarkoitettu 7 – 12-vuotiaille lapsille. Ruotsinkieliset ala-asteet (lågstadieskola) sijaitsevat pääasiassa maan ruotsinkielisillä alueilla.

Ruotsinkielisissä kouluissa opetetaan äidinkielenä ruotsia. Muun kielisten opettajien täytyy läpäistä virallinen ruotsin kielen koe saadakseen opetusoikeuden tällaisissa kouluissa.

Kaksikieliset oppilaat opiskelevat ala-asteella usein ruotsiksi, sillä he haluavat ruotsille hyvän pohjan. Ruotsinkielisillä ala-asteilla on pakollisia suomen kursseja. Ahvenanmaa on ainoa paikka, jossa suomen kielen opiskelu on kouluissa vapaaehtoista.

Keskiaste

Keskiasteen koulutus on jaettu Suomessa kahteen osaan, yläasteeseen ja lukioon.

Pakollisen peruskoulutuksen kolme viimeistä vuotta käydään yläastetta (högstadieskola), eli luokkia 7 – 9. Vuonna 2008 Suomessa oli kolmisensataa ruotsinkielistä peruskoulua, joissa opiskeli yhteensä lähes 35 000 oppilasta. Ruotsinkielisen opetusmateriaalin tuottavat joko Suomen ruotsinkieliset kustantajat tai se tuodaan Ruotsista.

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio (gymnasium) ja ammatillinen koulutus (yrkesskola). Niissä syvennetään peruskoulussa hankittua tietoa. Toiseen asteen koulutus ei ole pakollista.

Toiseen asteen koulutus kestää yleensä kolme vuotta. Opiskelijat ovat 16 -19 -vuotiaita. Lukion voi suorittaa 2–4 -vuodessa. Sen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto (studentexamen ).

Valmistujaisjuhlassa eli lakkiaisissa ylioppilaat painavat päähänsä perinteisen valkoisen ylioppilaslakin. Vapunpäivänä 1. maaliskuuta ylioppilaslakkeja näkee joka puolella. Suomen noin kolmessakymmenessä ruotsinkielisessä lukiossa opiskeli vuonna 2008 noin seitsemän tuhatta oppilasta. Tämän lisäksi maassa on 17 ruotsinkielistä ammatillista oppilaitosta (yrkesskolor ), joista yksi on suunnattu erityistä tukea tarvitseville lapsille (specialyrkesskola ).

Korkeakoulutus

Suomessa korkeakoulutusta antavat sekä yliopistot (universitet) että ammattikorkeakoulut (yrkeshögskola). Suurin ruotsinkielinen korkeakoulu on Turussa sijaitseva Åbo Akademi, jolla on Turun lisäksi toimipisteet Vaasassa ja Pietarsaaressa. Ruotsinkielisen korkeakoulututkinnon voi suorittaa myös Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulu Hankenissa tai Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Arcada on ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu.

Mercator on huomioinut Åbo Akademin roolin suomenruotsalaisten koulutus- ja tutkimustarpeista huolehtimisessa. Yliopistossa tehdään esimerkiksi väestötieteellistä tutkimusta suomenruotsalaisista.

Yrkeshögskoleissa eli ammattikorkeakouluissa annetaan yliopistomaailmaa käytännön läheisempää opetusta esimerkiksi terveydenhoidon, taiteiden, nuorisotyön ja hotelli- ja ravintolajohdon aloilla. Kaikissa ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös ruotsia.

Suomessa on myös viisi ruotsinkielistä musiikkikoulua, kaksi urheiluoppilaitosta ja yksi kesäyliopisto.

Aikuiskoulutus 

Aikuiskoulutusta annetaan erilaisissa oppilaitoksissa. Usein tarjolla on kursseja vapaa-ajan harrastuksiin liittyvillä aloilla, kuten taiteet ja kielet. Aikuiskoulutuskeskuksia tai kansalaisopistoja ( medborgarinstitut) löytyy lähes joka kaupungista. Niistä 15 on ruotsinkielisiä.

Suomenruotsalaisten kannalta kiinnostavia ovat ruotsinkieliset kansanopistot eli folkhögsskolanit. Niissä asutaan vuosi tai pari tiettyä aihetta opiskellen. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi turismi, valokuvaus tai musiikki. Suomessa on 12 ruotsinkielistä kansanopistoa.

Hanken toivottaa ulkomaalaisopiskelijat tervetulleiksi (www.hanken.fi)

Vuonna 2009 perustettu Helsingin ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken on yksi Pohjoismaiden vanhimmista korkeakouluista. Helsingin lisäksi koululla on kampus myös Vaasassa. Hankenilla on enemmän kansainvälisiä opiskelijoita kuin missään muussa kaupallisen alan oppilaitoksessa Suomessa. Koululla on kahdeksan englanninkielistä maisteriohjelmaa.

“Hanken on yksi Suomen kansainvälisimmistä oppilaitoksista. Meillä on paljon ulkomaalaisia maisteri- ja vaihto-opiskelijoita”, koulun johtamisen ja organisoinnin professori Ingmar Björkman kertoo. “Kandidaatin opinnoissa tarvitaan ruotsin taitoa”, hän selittää. “Mutta sekä kandidaatin- että maisterinopinnoissa on paljon englanninkielisiä kursseja. Suurin osa maisteritason International Management -ohjelmamme opiskelijoista on ulkomaalaisia. Opetuskieli on englanti.”

Hankenin Johtamisen ja Organisaation laitoksella opiskeleva kanadalainen Tricia Cleland on samaa mieltä.  “Kansainvälisenä opiskelijana ruotsinkielisessä koulussa opiskelussa on monia hyviä puolia. Hankenilla on vahva yhteenkuuluvuuden tunne, mutta täällä ollaan myös hyvin avoimia ja monikansallisia. Koulussa kannustetaan luomaan kontakteja kansainvälisiin kollegoihin ja ulkomaisiin kouluihin.” Cleveland uskoo, että ruotsinkielestä on sekä sosiaalista että kulttuurista hyötyä. “Pääsin kokemaan Hankenin 100-vuotisjuhlat, joissa suomenruotsalainen kulttuuri oli vahvasti läsnä. Kun tapaan ruotsalaisia kollegoita, minusta tuntuu, että opintojeni ansiosta heidän maansa ja kulttuurinsa tietyt piirteet ovat minulle entuudestaan tuttuja.”

Koulut Ahvenanmaalla 

Ahvenanmaan ruotsinkielinen maakunta on ainoa paikka Suomessa missä suomen kielen opetus ei ole kouluissa pakollista. “Ahvenanmaalla toimii 46 lastentarhaa, 25 peruskoulua, yksi lukio, kuusi ammatillista oppilaitosta, yksi kansanopisto ja yksi korkeakoulu”, Visit Ålandin Annica Grönlund luettelee. “Vaikka suomen opiskelu ei ole pakollista, suurin osa ahvenanmaalaisista haluaa kuitenkin opetella kieltä peruskoulussa, lukiossa tai jossain ammatillisessa oppilaitoksessa.”

Prosenttilukuja

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Suomenruotsalaisia koskevia prosenttilukuja 

9 % suomenruotsalaisista asuu Ahvenanmaalla; 6 % suomenruotsalaisista asuu Manner-Suomen virallisesti ruotsinkielisiksi julistetuissa kunnissa, kuten Korsnäsissä, Närpiössä tai Larsmossa; 35 % suomenruotsalaisista asuu virallisesti kaksikielisissä kaupungeissa tai kunnissa, joissa valtakieli on ruotsi; 44 % suomenruotsalaisista asuu virallisesti kaksikielisissä kaupungeissa tai kunnissa, joissa valtakieli on suomi; 6% suomenruotsalaisista asuu virallisesti suomenkielisiksi julistetuissa kaupungeissa tai kunnissa.