Svenskfinland-sivuston tarkoituksena on antaa tietoa suomenruotsalaisista, heidän kulttuuristaan ja tavoistaan.

Suomenruotsalainen kulttuuri

Suomenruotsalaiset ovat aina löytäneet omintakeisia tapoja ilmaista itseään, olipa kyse sitten kirjallisuudesta, teatterista, elokuvasta, musiikista tai runoudesta.

Suomen taidemaailmaa ovat historian saatossa sävyttäneet monet kuuluisat suomenruotsalaiset. Tiesitkö, että esimerkiksi Jean Sibelius ja Tove Jansson olivat molemmat suomenruotsalaisia?

“Uudet nimet vahvistavat kulttuuria”, kirjailija Monika Fagerholm kommentoi suomenruotsalaisten taiteilijoiden viime aikojen luomisvimmaa. “Kahden kulttuurin keskellä elämisestä saa energiaa. Kirjoitan äidinkielelläni ruotsiksi, mutta arvostan kovasti suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. Ne ovat minulle hyvin tärkeitä. Myös nuorempi sukupolvi ajattelee näin. Epävarmuus on liikkeelle paneva voima.”

Keitä suomenruotsalaiset ovat? 

Vahvalla identiteetillä varustettu suomalainen kielivähemmistö, selkeästi erottuva Suomen kansan alaryhmä vai oma erillinen kansakunta?

Tervetuloa Svenskfinland-sivustolle. Täältä löydät tietoa suomenruotsalaisesta vähemmistö- kulttuurista.

Tämä vuosisatoja vanha kulttuuri sai alkunsa Ruotsin kuningaskunnan vallan aikana ja kehittyi Venäjän hallitessa. Nykyisin suomenruotsalaiset ovat Suomen virallinen kielivähemmistö. Suomessa puhuttu ruotsin kieli muodostuu erilaisista murteista, joita muutkin pohjoismaalaiset pystyvät ymmärtämään. Suurin osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä. Käsitys suomenruotsalaisuudesta vaihtelee vastaajasta riippuen. Osa pitää heitä Suomessa asuvana ruotsia puhuvana väestöryhmänä, osa erillisenä kansakuntana, jolla on oma kulttuuri, historia ja kieli.

Manner-Suomessa asuu noin 275 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa suomalaista. Kun tähän lisätään lähes koko Ahvenanmaan asukasluku, se tarkoittaa, että suomenruotsalaisia on yhteensä noin 5,5 prosenttia koko kansakunnasta. Suomenruotsalaisia asuu erityisesti Suomen etelä- ja länsirannikoilla. Ruotsinkielinen yhteisö on tietysti melko pieni, mistä johtuu nimitys “ankkalampi” eli ankdammen. Tällä tarkoitetaan ilmiötä, jossa esimerkiksi Helsingistä kotoisin oleva suomenruotsalainen tapaa toisen suomenruotsalaisen vaikkapa Oulussa. Pian selviää, että he ovatkin sukua toisilleen tai käyneet samaa koulua.

Pientä suomenruotsalaisyhteisöä yhdistävät monet perinteet. Ne liittyvät sekä jokapäiväiseen suomalaiseen kulttuuriin että vain suomenruotsalaisuuteen, ja korostavat väestöryhmän erillisasemaa osana laajempaa yhteiskuntaa. Tietyistä perinteistä, kuten joka syksy järjestettävistä rapujuhlista (kräftskivor ), pidetään suomenruotsalaisessa kulttuurissa tiukasti kiinni. Suomenruotsalaiselta ei kuitenkaan pidä koskaan kysyä kumpaa jääkiekkojoukkuetta hän kannattaa – Suomea vai Ruotsia – sillä vastaus on päivänselvä. Suomenruotsalaiset ovat yhtä sinivalkoisia kuin muukin kansakunta.

Äidinkieli

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Tiesitkö, että…?

Ruotsia puhuu äidinkielenään noin 10 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Se on virallinen kieli Ruotsissa ja Suomessa ja sitä puhutaan myös tietyillä alueilla Virossa ja Ukrainassa.

Manner-Suomessa ruotsia puhuu äidinkielenään noin 275 000 ihmistä. Ahvenanmaalla ruotsin kielen puhujia on 25 000.

Ruotsin, norjan ja tanskan kielet muistuttavat kovasti toisiaan ja niiden puhujat ymmärtävätkin jossain määrin toisiaan.

Ensimmäisten ruotsinkielisten on arveltu saapuneen Suomeen ensimmäisen ruotsalaisen ristiretken aikaan, vuoden 1150 tienoilla.

Helsinki (eli Helsingfors ruotsiksi) on saanut nimensä Ruotsin Hälsinglandista keskiajalla saapuneiden uudisasukkaiden mukaan.

Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) on Suomen suurin ruotsinkielinen poliittinen puolue. Se kuvaa suomenruotsalaisia ihmisiksi, jotka “ilmaisevat suomalaista identiteettiään ruotsin kielellä”.

Lucia-juhla

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Tiesitkö, että…? 

Suomessa on läpi vuoden juhlapäiviä, joiden alkuperä on suomenruotsalaisessa kulttuurissa.

Lucia-juhla

Suomenruotsalaiset juhlivat Lucian päivää 13. joulukuuta. Helsingin Tuomiokirkossa kruunataan Lucia-neito. Hän johtaa kaupungin läpi kulkevaa Lucia-kulkuetta.

Silakkamarkkinat

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Tiesitkö, että…? 

Suomessa on läpi vuoden juhlapäiviä, joiden alkuperä on suomenruotsalaisessa kulttuurissa.

Silakkamarkkinat 

Viikon pituiset silakkamarkkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1743, kun suomenruotsalaiset kalastajat saapuivat Helsingin kauppatorille. Joka vuoden lokakuussa kävijät pääsevät maistelemaan eri tavoin säilöttyjä ja marinoituja sillejä, kalatuotteita ja muita makunystyröitä hiveleviä erikoisuuksia. Markkinoita valvoo valpas juhlatuomaristo.

Rapujuhlat

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Tiesitkö, että…? 

Suomessa on läpi vuoden juhlapäiviä, joiden alkuperä on suomenruotsalaisessa kulttuurissa.

Rapujuhlat 

Rapujuhlat ovat rento ja epämuodollinen Ruotsista Suomeen tullut perinne. Elokuun lopulla ja syyskuussa suomenruotsalaiset pukevat päähänsä paperihatut ja kokoontuvat snapsien ääreen laulamaan juomalauluja läpi yön. Raikuvat rapujuhlat ovat merkki kesän päättymisestä.

Peikko historian peilinä

By | Suomeksi, Tiesitkö että | No Comments
Tiesitkö, että…?

Peikko historian peilinä

Rakastettujen Muumi-hahmojen luoja, suomenruotsalainen Tove Jansson, syntyi Helsingissä vuonna 1914. Ensimmäiset muumi-sarjakuvat syntyivät reaktiona toiseen maailmansotaan. Janssonista tuli pian Suomen luetuin kirjailija. Muumipeikkoperhe seikkailee kaiken kaikkiaan yhdeksässä romaanissa, viidessä kuvakirjassa, animaatiosarjassa ja sarjakuvissa. Kirjailijan tuotanto on käännetty 33 kielelle. Tätä useammalle kielelle on käännetty vain Suomen kansalliseepos Kalevala. Janssonin perintö elää.

Elokuva

By | Suomeksi | No Comments

Elokuva

Rainojen ruotsalaiset 

Menneiden aikojen merkittäviä suomenruotsalaisia elokuvantekijöitä ja näyttelijöitä ovat olleet sellaiset suuruudet kuin Åke Lindman ja Jörn Donner. Tuoreempia tuttavuuksia on Klaus Härö, jonka elokuvat ovat herättäneet maailmalla huomiota. Postia pappiJaakobille on porvoolaisen elokuvantekijän kolmas Suomen Oscar-ehdokas.

Tekstitys toisella kotimaisella 

Mitä sanoisi ruotsinkielinen Harry Potter? Suomessa teatterilevityksessä olevat elokuvat tekstitetään aina toisella kotimaisella kielellä. Voit siis harjoitella kielitaitoasi lukemalla mitä valkokankaan sankarit sanovat ruotsiksi.

Klubbailu

By | Suomeksi | No Comments

Klubbailua suomenruotsalaisittain

Suomenruotsalaisten muusikoiden merkittävä rooli ei tosiaan rajoitu historiaan. Monilla nykyartisteilla on ruotsinkielinen tausta. Glenn Grip eli DJ Physics on syntyperäinen helsinkiläinen, joka katsoo nivoutuneensa osaksi suomalaista klubiskeneä mutta olevansa silti ylpeä suomenruotsalaisista juuristaan.

“Aloitin dj:n työt 1990-luvun lopulla”, hän kertoo. “Ensimmäiset illat esiinnyin yhdessä Nick Furyn tapaisten tyyppien kanssa Original Jungle Riddims -illoissa . Furykin on suomenruotsalainen. Drum’n’bass -iltojen jälkeen tein kertaluonteisia keikkoja. Nykyisin vedän Beatniks-iltoja. Siellä esiintyvät niin brittiläiset dj:t kuin Suomen parhaat kyvyt”.

Physics uskoo, että kuten muuallakin maailmassa, Helsingin musiikki- ja klubikenttä kehittyy jatkuvasti. “Vuosien varrella on tapahtunut isoja muutoksia. Enää ei puhuta niinkään eri genreistä. Ihmiset tykkäävät eri tyylejä sisältävistä miksauksista. Olen myös huomannut, että klubbaajat ovat nuorentuneet ja olen itse vanhentunut!”

Physics arvostaa suomenruotsalaista taustaansa samaan tapaan kuin monet ikätoverinsa: “Mielestäni suomenruotsalaiset ovat sulautuneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. Totta kai perinteissä ja musiikissa on eroja, muttei sillä ole pidemmän päälle merkitystä. Olen toki ylpeä juuristani ja haluan kannustaa muitakin suomenruotsalaisnuoria elektronisen musiikin pariin.”

Musiikki

By | Suomeksi | No Comments

Musiikki

Musiikillinen kenttä

Suomenruotsalaisia muusikoita löytyy kaikista musiikin lajeista. Suomenruotsalaisen musiikin merkittävin hahmo on varmastikin Finlandia -hymnin säveltänyt Jean Sibelius. Seitsemän sinfoniaa ja useita muita teoksia säveltäneen Sibeliuksen musiikilla on ollut merkittävä rooli suomalaisen identiteetin muodostumisessa.

Tuoreempia soundeja kaipaavan kannattaa tutustua Kim Heroldin ja nuorten vaasalaisrokkarien, Sturm und Drangin, tarjontaan. Kannattaa myös käydä Korjaamo-kulttuuritehtaan Svenska Talande Klubbenilla Töölössä. Radio X3M -nettiradion sivuilta löydät kaupunginalueesi parhaat menovinkit.

www.yle.fi/extrem

Teatteri

By | Suomeksi | No Comments

Teatteri

Roolista rooliin

Helsingistä löytyy teattereita laidasta laitaan. Ruotsinkielisen Lilla Teaternin esitystä seuraamalla edessä on varmasti onnistunut ilta. Teatteri perustettiin vuonna 1940, kun kaksi Svenska Teaternin näyttelijää halusi aloittaa oman toiminnan. Teatterinjohtaja Pekka Strang sekä ohjaa esityksiä että näyttelee itse.

“Keskikokoisessa teatterissamme on 270 paikkaa”, teatterinjohtaja kertoo. “Arkkitehtuuri palvelee näyttelijöitä erinomaisesti. Katsomo on lähellä lavaa, joten näyttelijät voivat sekä nähdä yleisön että tuntea heidän läsnäolonsa.”

Lilla Teatern on kuulunut vuodesta 2005 Helsingin kaupunginteatteriin. Sen tavoitteena on tuottaa laadukkaita ruotsinkielisiä näytelmiä. Moni suomenruotsalainen kirjailija onkin nähnyt teostensa ensiesityksen tämän teatterin lavalla.

Esitysten ohjaaminen on rankkaa työtä. Jaksaako Strang vielä itse innostua näyttelemisestä? “Kyllä veri vetää edelleen näyttämölle”, hän naurahtaa. “Nyt minulla on 120 esitystä vuodessa. Tavoitelukuni on 75.”

Näyttelemisen palo ei ole sammunut. “Lavalla on hauskaa”, hän hihkaisee.

www.lillateatern.fi

Kansallinen symboli

Helsingin sydämessä sijaitseva Svenska Teatern (Ruotsalainen teatteri) oli kaupungin ensimmäinen teatterirakennus. Vuonna 1827 käyttöön vihityssä ruotsinkielisessä teatterissa on kaksi näyttämöä. Suuremman näyttämön katsomoon mahtuu 750 henkeä, pienempään 127 henkeä. Rakennuksessa sijaitsi ennen myös teatterikoulu. Arvostettujen arkkitehtien Eero Saarisen ja Jarl Eklandin vuonna 1935 tekemien laajennustöiden jälkeen teatterin vaikuttava julkisivu on pysynyt ennallaan. Teatteri on kulttuurihistoriallisesti tärkeä maamerkki Helsingissä.

www.svenskateatern.fi

Kirjallisuus

By | Suomeksi | No Comments

Kirjallisuus

Ruotsinkielinen kirjallisuus Suomessa

Suomalaiset ovat tunnetusti lukijakansaa. Maassa luetaan noin 22 000 miljoonaa kirjaa joka vuosi. Niinpä suomenruotsalaisilla on yllin kyllin tilaa seikkailla kirjallisuuden maailmassa. Stockmannin Akateemisessa Kirjakaupassa on myynnissä noin 11 000 ruotsinkielistä kirjaa. Määrä on noin 10 % kirjakaupan koko valikoimasta.

Arvostettujen suomenruotsalaisten kirjailijoiden lista on pitkä. Kärkikaartia edustaa Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg. Tuoreempien nimien joukossa on Kjell Westö, jonka kirjat löytyvät säännöllisesti bestseller-listoilta.

Kirjallinen menestystarina

“Kirjoitan, koska haluan tutkia asioita”, kirjailija Monika Fagerholm toteaa. Häntä on kiitelty niin kirjoitustyylistä kuin paikallisten maneereiden ja kirjallisten viitteiden sisällyttämisestä teoksiinsa. Fagerholm on sekä Suomessa että ulkomailla arvostettu kirjailija. Lukuisten palkintojen joukossa on muun muassa ruotsalaisen kirjallisuuden säätiön palkinto. Hän on ollut myös Finlandia-palkintoehdokas.

“Kirjoitan kaikenlaista kaikkialla”, hän jatkaa. “Työn kuvaan kuuluu olla kiinnostunut kaikesta.” Fagerholm hyödyntää kirjoissaan asuinseutunsa rannikkomaisemaa ja kuvaa suomalaista maisemaa elävästi.

Fagerholmin vuonna 2005 ilmestynyt teos Den amerikanska flickan ( Amerikkalainen tyttö) ilmestyy pian englanniksi. Miltä tuntuu, kun oma kirja käännetään vieraalle kielelle?

“Se on jännittävä bonus. Kun kirja käännetään, alkuperäisteoksesta katoaa aina jotain. Mutta tilalle saattaa tulla jotain hyvää. On hienoa nähdä lukijakunnan kasvavan.”

Fagerholmin neuvo lupaaville kirjailijanaluille kuuluu: “Kirjoita pois. Ei se ole niin iso asia. Jos tunnet kirjoittamisen paloa, sen kun kirjoitat vain.”